Peruskoulun päättävillä heikko laskupää - perustaidot hukassa

Suuri osa peruskoulunsa päättävistä ei ole oppinut yhdeksän vuoden koulutaipaleen aikana edes arkielämässä tarvittavia päässälasku -ja prosenttilaskutaitoja, ilmenee Opetushallituksen selvityksestä.

Kotimaa

Yhdeksäsluokkalaisten matematiikan perustaidoissa on huolestuttavia puutteita, käy ilmi Opetushallituksen peruskoulun päättävien matematiikan oppimistuloksia kartoittaneesta arvionnista. Suuri osa oppilaista ei pysty laskemaan päässään tai suorittamaan yksinkertaisia prosenttilaskuja, joita tarvitaan ihan jokapäiväisessä elämässä.

Oppilaiden asenteet matematiikkaa kohtaan olivat ristiriitaisia. Toisaalta aine koetaan hyödylliseksi, mutta siitä ei tykätä kovin paljon. Sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa oppilaat saivat keskimäärin tyydyttävän arvosanan matematiikan taidoistaan. Suomenkielisten oppilaiden joukossa oppimistulosten vaihtelu oli kuitenkin suurempaa.

Heikot matematiikan perustaidot johtavat myöhemmin hankaluuksiin jatko-opinnoissa. Tästä syystä matematiikan oppimistulokset on saatava nousuun, kommentoi Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä arvioinnin tuloksia.

Samalla koetuloksella eri arvosana - epäreilua

Tutkimuksen mukaan koulujen väliset erot olivat hieman kasvaneet, vaikka ovat kansainvälisesti vertailtuna edelleen pieniä. Sen sijaan koulujen matematiikan arvosanojen antokäytännöissä oli voimakastakin vaihtelua eri koulujen välillä. Oppilaiden koulutodistukseen saamien matematiikan arvosanojen keskiarvot saattoivat poiketa jopa kahden arvosanan verran, vaikka arviointikokeessa osaaminen oli ollut samaa tasoa.

Tulosten mukaan tytöt ja pojat pärjäsivät matematiikassa lähes samantasoisesti. Heikon matematiikkapään omaavia tyttöjä ja poikia oli yhtä paljon, mutta hyvin matematiikkaa osaavia poikia oli tyttöjä enemmän. Pojat myös luottivat omaan matematiikan osaamiseensa selvästi enemmän kuin tytöt.

Varsin ristiriitaista oli se, että tytöt saivat kuitenkin parempia matematiikan arvosanoja kuin pojat, vaikka arviointikokessa hyvin tai erinomaisesti pärjäävien poikien osuus oli suurempi.

Opetushallituksen ylijohtaja Aulis Pitkälä ehdottaa arvosanojen antokäytäntöjen tarkastamista ja yhdenmukaistamista opetussuunnitelman perusteiden uudistustyössä. Pitkälä lisäisi myös opettajien arvioinnin tueksi tarkoitettuja ohjaavia kokeita.

Opettajan pätevyys vaikuttaa tulokseen

Opettajan muodollinen kelpoisuus on yhteydessä hyviin oppimistuloksiin. Niiden koulujen oppilaat, joissa matematiikan opetuksesta vastasi muodollisesti pätevä matematiikan aineopettaja menestyivät keskimääräistä paremmin. Opettajakyselyyn vastanneista 90 prosenttia oli päteviä.

Oppimistuloksia aiemmin kartoittaneet tutkimukset ovat huomanneet selkeän linkin oppilaan vanhemman koulutustaustan ja lapsen oppimistuloksen välillä. Opetushallituksen arvioinnissakin vanhempien koulutustausta selittää lähes kolmanneksen koulujen välisestä vaihtelusta. Ne oppilaat, joiden molemmat vanhemmat olivat ylioppilaita menestyivät huomattavasti paremmin kuin ne oppilaat, joiden kumpikaan vanhempi ei ole käynyt lukiota.

Opetushallitus arvioi viime keväänä perusopetuksen päättävien matematiikan taitoja. Arvioinnissa oli mukana kaikkiaan 6555 oppilasta 169 eri koulusta.