Tiede ei tarjoa totuutta mutta lisää ymmärrystä

Järkevien mielipiteiden muodostamiseen tarvitaan kriittistä ajattelua. Se on yksi tieteen tehtävä, sanoo Jyväskylän yliopiston tieteentekijöiden varapuheenjohtaja Olli-Pekka Moisio.

tiede
tohtorinhattu
Jyväskylän yliopiston tieteentekijöiden varapuheenjohtaja Olli-Pekka Moisio kertoo, että tieteellinen tieto muuttuu koko ajan.

Nykyaika on pullollaan informaatiota. Tietoa ja erilaisia näkemyksiä on tarjolla ähkyyn asti, mutta lopullista totuutta on vaikeampi jäljittää. Edes tieteellinen tutkimus ei siihen pysty - eikä oikeastaan pyrikään, sanoo Jyväskylän yliopiston tieteentekijöiden varapuheenjohtaja Olli-Pekka Moisio.

- Tieteellinen tieto on rajattua, tietyin menetelmin saatua tietoa niistä asioista, joita kulloinkin tutkitaan. Surullista on joskus se, että tieteilijä päätyy ajattelemaan, että tämä rajattu tulos, mikä on tehty tietyin menetelmin, olisi se koko ilmiö, jota ollaan tarkastelemassa, Moisio kertoo.

Tiede uudistuu kriisien kautta

Tieteellisen tiedon olemukseen kuuluu myös muutos. Senkään vuoksi lopullinen totuus ei ole tieteessä realistinen tavoite.

- Tieteenhistoria osoittaa, että tiede edistyy, ja se edistyminen on kriisien kautta tapahtuvaa uudistumista, Moisio muistuttaa.

Ihmisillä on tapana vastustaa muutosta, eikä muutos aina ole tutkijoillekaan helppoa. Kun vakiintunut ja hyväksi todettu ajattelutapa, paradigma, haastetaan uudella, pakottaa se tieteilijän pois mukavuusalueeltaan.

- Kyllähän se on uhka. Että nyt menee tämä meidän käsitystapamme uusiksi ja sitä pyritään sitten puolustamaan ja kun argumentit loppuvat, niin uusi paradigma ottaa vallan, Moisio kuvailee.

Asiansa osaava tutkija osaa Moision mukaan kuitenkin myöntää tappionsa ja päästää irti vanhoista ajattelutavoista.

- Että nyt loppuivat rahkeet argumentoida tämän oman asian puolesta, ja nyt joudutaan vaihtamaan kantaa.

Tavoitteena kriittinen kansalainen

Vaikka tieteellinen tutkimus ei välttämättä tarjoa objektiivista tietoa tai kerro koko totuutta, se voi kuitenkin lisätä ihmisten ymmärrystä. Juuri tämä on Moision mielestä tieteen ja yliopistollisen koulutuksen tehtävä.

Nyt loppuivat rahkeet argumentoida tämän oman asian puolesta, että nyt joudutaan vaihtamaan kantaa.

Olli-Pekka Moisio

- Että ihmiset oppivat ajattelemaan kriittisesti, suhteuttamaan tietoa ja arvioimaan lukemaansa siten, että muodostuu järkevämpiä kantoja. Poliittinen tahdonmuodostuskin voi olla järkevämpää silloin. Että ei vain reagoida.

Myös tieteilijöiltä Moisio odottaa aktiivisempaa osallistumista. Julkiseen keskusteluun ei kuitenkaan voi osallistua tieteen kielellä. Moision mukaan monet tutkijat kokevat tieteen popularisoinnin vaikeaksi.

- Ei ole juuri opetusta ollut siihen, että millä tavalla tuloksista voisi kertoa niin, että muutkin ymmärtäisivät, hän valittelee.

Osallistuminen kuitenkin kannattaa. Moisio uskoo, että yhdelläkin ihmisellä on mahdollisuus muuttaa maailmaa.

- Kyllä. Pelasta yksi niin pelastat koko ihmiskunnan. Tämä on se yksittäisen ihmisen näkökulma.