Harvat hirvet löytyivät tähystämällä

Alustavien arvioiden mukaan hirvijahti jatkuu niukkana lähes koko Pohjois-Suomessa. Hirvien lentolaskenta osoitti Lounais-Lapissa, että ministeriön asettamasta hirvien tavoitetiheydestä ollaan vielä kaukana.

Kotimaa
Tervolan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Kokkonen ja lentäjä, lennonopettaja Keijo Korkiakoski laskivat Lounais-Lapin hirvet kahdessa päivässä.
Riikka Rautiainen / Yle

Näkyvyys on moitteeton alapuolella olevaan metsään. Näyttää siltä, että lumista maisemaa ovat halkoneet enemmän moottorikelkkailijat kuin hirvet.

Helikopteri säksättää 150 metrin korkeudessa ja Tervolan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Kokkonen tarkkailee alapuolella olevaa maisemaa ja lepuuttaa tablettitietokonetta polvellaan. Aina kun hirvistä saadaan havainto, niin Kokkonen näpyttelee hirvien lukumäärän tietokoneelle. Maassa hirvilaskennan etenemistä seurataan reealiajassa tietokoneelta.

Lentäjä, lennonopettaja Keijo Korkiakoski kertoo Kokkoselle, että lentolinjaa on jäljellä vielä viisi minuuttia, sitten siirrytään toiselle laskentalinjalle. Hirvien lentolaskenta on alkanut Simosta, josta edetään kohti Tervolaa.

Lounais-Lapin kuuden kunnan alueen hirvet saadaan laskettua helikopterilla kahdessa päivässä. Laskenta-ala on 10 prosenttia jokaisen kunnan pinta-alasta.

Suunta on ylöspäin

Lentolaskennan tulos on lohduton ajatellen ensi syksyn hirvenpyyntiä. Lounais-Lapissa on alle yksi hirvi tuhatta hehtaaria kohden.

- Onhan tässä nyt pari vuotta ollut aika suhteellisen pieni saalismäärä ja viime vuonna oli jopa pieni lupamäärä. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että kanta alkaisi vähitellen elpyä. Tavoite olisi saada hirvitiheys 2-4 väliin, mikä on maa- ja metsätalousministeriön asettama tulostavoite, luonnehtii toiminnanohjaaja Kari Kokkonen Tervolan riistanhoitoyhdistyksestä.

Pitäisikö RKTL:n tehdä kontrollilaskenta silloin tällöin, jolla kalibroitaisiin hirvikanta-arvioihin perustuvat mallit ja voisivatko yhdistykset hyödyntää näin saatuja tietoja.

Jyrki Pusenius

Lentolaskennan mukaan Tervolassa on 1,1 hirveä tuhannella hehtaarilla, kun vuosi sitten tulokseksi saatiin 0,7 hirveä.

- Jos joku havaintopaikka jää epäselväksi, niin kopterilla pystyy palaamaan takaisin siihen paikaan, jotta hirvet saadaan laskettua, sanoo Kokkonen.

Kokkosen mukaan Lounais-Lapissa vuosi sitten tehty lentolaskenta piti niin hyvin paikkansa syksyn saalismäärän kanssa, että nyt laskentaan lähti mukaan useampi yhdistys ja se laajeni kuuden kunnan alueelle. Vuotta aikaisemmin helikopteriin turvauduttiin vain Tervolan ja Simon riistanhoitoyhdistyksissä.

- Kopterista on ihan erilainen näkyvyys kuin lentokoneesta. Kopterin pystyy pysäyttämään ja sillä pystyy ajamaan aukealla paikalla lujempaa, jos on tarvetta, sanoo Kokkonen

Hirvenpyynti jatkuu niukkana

Hirvenpyynti jatkuu niukkana Pohjois-Suomessa. Alustavien arvioiden mukaan pyyntiluvat vähenevät edelleen Pohjois-Suomessa, mutta muualle maahan lupia olisi tulossa viime vuotiseen tapaan.

Suomen riistakeskuksen mukaan syksyn hirvijahdissa kaadetaan vajaat 40 000 eli vähemmän kuin viime syksyn jahdissa. Riistanhoitoyhditykset selvittävät parhaillaan hirvikannan kokoa lentolaskennoilla.

Riistan- ja kalantutkimuslaitos viimeistelee vielä arviotaan Suomen hirvikannan koosta. Tutkija Jyrki Pusenius RKTL:stä sanoo, että metsästäjien palauttama havaintokorttiaineisto on saatu pian talletettua ja RKTL antaa kanta-arvion huhtikuun puolivälissä, jos kaikki menee hyvin.

Uusia menetelmiä odotetaan

Pohjoisen metsästäjiä riepoo erityisesti hirvikannan suuri vaihtelu. Hirvenpyynti on välillä totista työtä ja joinakin vuosina selkosia saa taittaa päivätolkulla ilman, että eläimistä on yhtään havaintoa.

- Hirvien laskentatapa pitäisi saada luotettavammaksi kuin mitä se on tällä hetkellä, silloin päästäisiin eroon suurista vaihteluista, sanoo Kokkonen.

Hirvikannan arviointiin liittyvät ongelmat on tunnustettu myös maa- ja metsätalousministeriöstä lausuntokierrokselle lähteneessä hirvikannan hoitosuunnitelmassa. Suunnitelmassa Pohjois-Suomeen ehdotetaan kehitettäväksi uusia menetelmiä, jotka soveltuisivat nykyistä paremmin hirvikannan arviointiin.

Pitäisikö RKTL:n tehdä kontrollilaskenta silloin tällöin, jolla kalibroitaisiin hirvikanta-arvioihin perustuvat mallit ja voisivatko yhdistykset hyödyntää näin saatuja tietoja.

Jyrki Pusenius

Puseniuksen mukaan lentolaskenta on kohtuullisen luotettava tapa arvioida hirvikantaa Pohjois-Suomessa, jossa pyyntialueet ovat laajoja. Sattuman mahdollisuus on kuitenkin syytä pitää mielessä lentolaskennoissakin, sillä ne kattavat vain osan jahtimaista.

RKTL:ssä pohditaankin parhaillaan, olisiko lentolaskentoja syytä tehdä tutkimuslaitoksen toimesta ja kerätä siten esimerkiksi perustietoa hirvikannan arviointia varten.

- Pitäisikö RKTL:n tehdä kontrollilaskenta silloin tällöin, jolla kalibroitaisiin hirvikanta-arvioihin perustuvat mallit ja voisivatko yhdistykset hyödyntää näin saatuja tietoja, pohtii Pusenius.

Vaikka uusia menetelmiä pohditaan, niin RKTL:stä korostetaan, että havaintokortit on yhä syytä täyttää huolellisesti jahtipäivän päätteeksi.