Tutkijat: Ihmisten esi-isät olivat luultua sisäsiittoisempia

Kiinalaiset fossiililöydät vahvistavat näkemystä siitä, että sisäsiittoisuus oli yleistä ihmisten esi-isien keskuudessa ainakin paleoliittisen kauden loppuun asti.

tiede

Pohjois-Kiinasta löydetty fossilli näyttäisi vahvistavan arvioita siitä, että sisäsiittoisuus on ollut luultua yleisempää varhaisissa ihmisyhteisöissä. Tutkijat perustavat näkemyksensä siihen, että Xujiayaosta löydetyissä satatuhatta vuotta vanhoissa ihmisen pääkallon jäänteissä on merkkkejä perinnöllisestä epämuodostuneisuudesta, joka on tyypillinen insestisestä suhteesta alkunsa saaneilla ihmisillä.

Kyseinen kallon epämuodostuma on harvinainen nykyihmisellä, mutta voi ilmetä sisäsiittoisuuden aikaansaaman mutaation seurauksena.

- Ihmispopulaatiot olivat luultavasti melko eristyneitä, hyvin pieniä, ja tämän vuoksi varsin sisäsiittoisia, sanoo Washingtonin yliopiston arkeologi Erik Trinkhaus.

Kiinasta nyt löydetty kallo on kuulunut keski-ikään ehtineelle ihmiselle, joten epämuodostuma ei ole ollut hengenvaarallinen eikä liene vaikuttanut suuremmin älykkyyteen.

Jo aiemmin ikivanhoista ihmisten fossiileista on löydetty runsaasti merkkejä joko jo kadonneista tai hyvin harvinaisista geneettisistä epämuodostumista.

Kiinan löydöt vahvistavatkin näkemystä siitä, että sisäsiittoisuus oli yleistä ihmisten esi-isien keskuudessa ainakin paleoliittisen kauden (2,5 milj. vuotta eaa - 20 000 vuotta eaa) loppuun asti.