Kantituatintutkiilma kirjutettu savolaismurttiilla

Helsingin yliopistossa on hyväksytty kokonaan savolaismurteella kirjoitettu kandidaatintutkielma. Jani Koskisen saamelaiskielten vaikutusta skandinaavisiin kieliin käsittelevä työ on kirjoitettu Keski-Karjalan seudun murteella. Kyseinen murre ei ole helsinkiläisen Koskisen kotimurre, vaan hän on opiskellut murteen.

Kotimaa
Jani Koskinen
Yle

Keski-Karjalan seudulla käytettävä savolaismurre taipuu myös tieteelliseen kirjoittamiseen. Helsingin yliopistossa on hyväksytty Jani Koskisen kokonaan savolaismurteella kirjoitettu kandidaatin tutkielma. Tutkielman aihe käsittelee saamelaiskielien vaikutusta skandinaavisiin kieliin, mutta kirjoituskieleksi Koskinen valitsi keskikarjalaisen murteen. Koskinen ei ole itse kotoisin murteen alueelta, vaan pääkaupunkiseudulta.

- Suhteellisen noppiisti sen oun oppina, kun on tällanen kieljtietteilijätausta ja harrastan muitennii erjlaissii kiellii ja murtteita. Murretta voipi opetella siinä missee muitahhii kiellii. Murtteila on oma kieljoppisa, jota voipi oppii kirjosta lukemala.

Koskinen kertoo, että innostus tuli kiteeläisen tyttöystävän kautta. Murretta hän on oppinut paljon Pohjois-Karjalassa oleskelemalla.

- Oun kuunnellunna, miten immeiset Kittiilä ja Riäkkylässä huastaat. On toila tärkkiitä, jotta sitä kieltä kuulloo ihan luonnossa. Oun kansa lukena vanahoja murrenäytteitä. Niistä oppii hyvästi vanahojahhii murremuotoloita, jotka ovat jo nykymurttiista melekkein kaunneet.

Jani Koskinen päätyi kirjoittamaan tutkielmansa murteella näyttääkseen, että murteita voitaisiin käyttää myös nykyistä virallisemmissa yhteyksissä.

- Suomen kirjakielj ei ou millään laila paremppoo tahe oikkiimppoo kieltä kunj mikkään murre, ja mikä tahhaa murre soppii mihen tahhaa käyttöyhteytteen. Tätä vuan ei tiijosteta, koska meilä on niin vahva perinne kirjuttoo kaikki normitetula kirjakielelä, Koskinen kertoo.

Murre ei ole vain huumorin väline

Jani Koskinen toivoo, että murteiden käyttö nykyistä laajemmin myös kirjoitetussa kielessä nostaisi murteiden arvostusta ja auttaisi niitä säilymään.

- Suomessa on jo pitkään jatkuna sellanen kehitys, jotta murttiit lähennööt toisijjaan, koska immeiset alakkaat käyttee yhä enemmän kirjakieltä tahe metijan kautta levviivän piäkaupuntiseuvun puhekieltä muistuttavvii muotoloita. En vastusta kielen muutosta, joka sinällään on luonnollinen ilimijö, vuan sitä miten sekä polliittisela jotta arkipäivän piätöksenteula tätä muutosta on pitkään ohjattu ja ohjattaan eilleen siihen suunttaan, joka juohtaa kielen sisäsen monjmuotosuuven heikentymisseen ja näin ollen kulttuurisseen köyhtymisseen.

Monesti murteita käytetään huumorin välineenä. Jani Koskisen mukaan tämä suuntaus ei tee murteille hyvää.

- Harva immeinen haluvvaa aina kuulostoo hauskalta, elj tehokkain keino tappoo murre on markinalisoija se pelekäks huumorin kieleks. Toivon, jotta tutkiilmanj kannustas muitahhii opiskelijoita ja tietteentekijöitä kirjuttammaan ommaan allaasa liittyvvii assiitekstilöitä murttiila.

Professori kannustaa eri murteiden käyttöön

Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi kertoo, että hän ei ole aiemmin tarkastanut murteella kirjoitettuja tutkielmia.

Suomen kirjakielj ei ou millään laila paremppoo tahe oikkiimppoo kieltä kunj mikkään murre, ja mikä tahhaa murre soppii mihen tahhaa käyttöyhteytteen.

Jani Koskinen

- Yliopistosektorihan on iso, että paljon voi tapahtua sellaista mistä minulla ei ole aavistustakaan. Minulle itselleni ei ole aiemmin tullut tällaista vastaan.

Saarikivi kertoo, että suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen laitoksella tuetaan kielellistä monimuotoisuutta.

- Janin kanssa samassa ryhmässä oli myös henkilö, joka kirjoitti kandintyön inarinsaameksi.

Murre taittuu tieteelliseen tekstiinkin

Professori Janne Saarikivi kertoo, että Helsingin yliopiston viralliset opetuskielet ovat suomi ja ruotsi. Käytännössä kuitenkin tutkielmia tehdään jatkuvasti myös englannin kielellä.

- Minusta on ihan mukavaa, että välillä töitä tehdään myös vähän harvinaisemmilla kielillä, Janne Saarikivi toteaa.

- Keski-Karjalan murrekin on siinä mielessä virallinen kieli, että se on suomea, suomen kielen variantti. inarinsaame on tietenkin mainittu laissa, mutta murteita ei. Kielitieteellisesti katsoen kielen ja murteen raja on täysin veteen piirretty viiva, Saarikivi jatkaa.

Saarikiven mielestä murre taittuu myös tieteelliseen kirjoittamiseen. Hän ei näe estettä sille, että myös esimerkiksi väitöstutkimukset kirjoitettaisiin murteella.

- Minun puolesta tämä kävisi hyvin. Voihan toki olla, että joku instanssi jossain potkii vastaan. Itse en asettuisi poikkiteloin, jos joku haluisi kirjoittaa väitöstutkimuksen murteella. Yliopiston virallinen politiikkahan on se, että ihmisten tulisi osata yleiskielen erilaisia sääntöjä. Mutta esimerkiksi Jani osoitti hallitsevansa hyvän yleiskielen proseminaarissaan. Joten sen taidon puutteesta ei ole epäilystä.