Ekokylät yleistyvät Suomessa hitaasti

Kempeleessä toimii kymmenen talon ekokylä, joka ei kuulu edes normaaliin sähköverkkoon. Oulun Hiukkavaaraan aletaan rakentaa ainutlaatuisen isoa ekoaluetta.

Kotimaa
Kempeleen ekokylän voimalan energia saadaan puuhaketta kaasuttamalla.
Kempeleen ekokylän voimalan energia saadaan puuhaketta kaasuttamalla. Yle / Antti Pylväs

Oulun Hiukkavaaraan aletaan rakentaa tänä vuonna 40 talon kokoista ekoaluetta. Alueella kokeillaan erilaisia energiaratkaisuja, kuten biopohjaisia polttoaineita, aurinkoa, maalämpöä, ilmalämpöä ja näiden yhdistelmiä.

- Ajatus on tehdä energiaratkaisuista myös muunneltavia, kertoo laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun kaupungin rakennusvalvonnasta.

Oulun Hiukkavaaran ekokylä on osa valtakunnallista Resca-hanketta, johon kuuluvat Suomen suurimmat kaupungit.

- Rescassa tutkitaan uusiutuvien energioiden hyödyntämistä kaupunkialueella. Tarkoitus on kehittää perusrakentamiseen uusia ratkaisuja. Oulun ekokylän kokemuksia aiotaan hyödyntää jatkossa myös muualla Suomessa, Seppälä sanoo.

Useimmat ekokylät pyrkivät elämään mahdollisimman ympäristöystävällisesti, mutta täysin energiaomavaraiset kylät ovat harvassa. Oulun lähellä Kempeleessä on toiminut nelisen vuotta kymmenen talon ekokylä, joka toimii täysin irti normaalista sähköverkosta.

Kempeleen ekokylässä on oma voimala, joka tuottaa kaiken sähkön ja lämmön taloihin. Energia saadaan puuhakkeesta, joka kaasutetaan.

Lämpö ja sähkö maksaa noin satasen kuussa

Ekokylän omakotitaloissa asuu tyytyväisiä asukkaita, joiden energiakulut pysyvät kurissa. Sähkön ja lämmityksen kokonaiskustannukset vajaan parin sadan neliön omakotitaloissa ovat keskimäärin sata euroa kuukaudessa.

Hallinnon pitäisi olla meille kilpailuetu eikä jarru.

Juha Sipilä

Idean takana on Juha Sipilä.

- Tein oman kesämökin aikanaan energiaomavaraiseksi ja sitten rupesin miettimään että voisko samaan tapaan tehdä vähän isommankin alueen. Esitin ideaa Kempeleen kunnalle ja kunta tarttui siihen, Volter Oy:n perustaja Sipilä kertoo.

Kempeleen malli kiinnostaa ulkomailla

Ajatuksena oli heti tehdä omavaraisesta voimalasta myös liiketoimintaa. Osa ekokylän asukkaista on mukana myös voimalaa pyörittävässä yrityksessä. Voimalabisnekseen on lähdetty liikkeelle maltilla.

- Varsinainen markkinointi aloitettiin viime vuonna. Olemme saaneet tunnettavuutta erityisesti maailmalla. Alkuvuodesta on myyty kolme laitosta. Olemme tehneet kauppaa Isoon-Britanniaan, kertoo toimitusjohtaja Jarno Haapakoski Volter Oy:stä.

Säännökset hidastavat kylien rakentamista

Suomessa toimii vasta kourallinen ekokyliä. Innostusta on, mutta vastaan tulevat monimutkaiset säännökset ja byrokratia.

Linnaniitun ekokylässä Vihdissä ei ole omaa ekovoimalaa.

- Selvittelimme mahdollisutta projektin alkuvaiheessa, mutta rakentamisen hajanaisuus, rahoituksen takausten puute sekä julkisen tue puute estivät rakentamisen. Jokainen talo on oma yksikkönsä omanlaisilla energiaratkaisuillaan, Marko Lehtamo Linnaniitun ekokylästä kertoo.

Suuret energiayhtiöt eivät välttämättä suhtaudu ekokylien täysin omavaraisiin voimaloihin suopeasti. Myös monimutkainen lainsäädäntö saattaa tulla tavalliselle omakotitalorakentajalle esteeksi.

- Suomessa ei riittävästi kannusteta uudenlaisiin ratkaisuihin. Hallinnon pitäisi olla meille kilpailuetu eikä jarru, sanoo Sipilä.

Maailmalla asiat ovat paremmin

Volter Oy:n toimitusjohtaja Jarno Haapakoski sanoo, että muualla maailmassa uudenlaisten energiaratkaisujen rakentaminen on helpompaa.

- Olosuhteet ovat melkein missä vain muualla paremmat eli muualla kannustetaan omaenergiatuotantoon maksamalla rakentajille tukea. Myös lainsäädäntö on yksinkertaisempaa muualla.