"Kyllähän tämä olisi loppunut moneen kertaan jos Jumala ei olisi takana"

Eläkkeelle siirtynyt piispa Wille Riekkinen rohkaisee kirkon jäsenkadosta ahdistuneita. Hän muistuttaa, että aiemminkin on nähty aikakausia, jolloin ihmiset ovat halunneet ottaa kirkkoon etäisyyttä.

Kotimaa
Piispa Wille Riekkinen.
Kuopion entinen piispa Wille Riekkinen tuli tunnetuksi muun muassa huumoristaan. Mikä merkitys seurakuntien työntekijöiden luonteella on kirkon vetovoimalle ja miten hänestä itsestään tuli "ilveilijöiden rohkaisija"?

Kuopion hiippakunnan entinen piispa Wille Riekkinen on juuri julkaissut kirjan, joka lähti kysymyksestä "mikä kirkossa on vikana?"

Kysymys on aiheellinen, sillä viimeisen viiden vuoden aikana evankelisluterilaisten seurakuntien jäsenmäärä on pienentynyt lähes 200 000:lla.

Ilmiön syytä kannattaa kysyä kokeneelta Riekkiseltä – siitä huolimatta, että koko totuutta tuskin on hänelläkään.

- Joku käyttää julkisuudessa puheenvuoron, joka tulkitaan kirkon viralliseksi linjaksi ja sen takia erotaan. Taustalla voi olla muutakin pettymystä, joka kohdistuu yksittäiseen pappiin, työntekijään tai korostukseen. Joku sanoo että kirkko on liian vanhoillinen ja toisten mielestä on liikaa liberaaleja, sitten näistä vedetään johtopäätös, Riekkinen pyörittelee.

Tästä on hyvä edetä yhdessä, kunhan emme ryhdy sanelemaan uskolle ehtoja.

Wille Riekkinen

Vastaukseen on pakko tarttua. Eikö tilanteen pitäisi olla päin vastoin hyvä silloin, kun osa yleisöstä pitää kirkkoa liian liberaalina ja osa liian vanhoillisena?

Riekkisen mukaan olennaista on nähdä, että tilaa pitäisi olla kaikille.

- Että me emme kirkon sisällä suistaisi toisia sivuraiteille, vaan toteaisimme että tästä on hyvä edetä yhdessä, kunhan emme ryhdy sanelemaan uskolle ehtoja ja vähättelemään toinen toisiamme.

Kaikille ei sovi kirves kädessä saarnaaminen

Wille Riekkinen otti itse piispana toimiessaan näkyvän julkisen roolin, ja hänet tunnettiin muun muassa huumoristaan. Riekkinen rohkaisee muitakin seurakuntien työntekijöitä panemaan oman persoonansa peliin.

- Se on väkevä voima, kun on uskollinen omalle itselleen ja uskaltaa olla sellainen, millaiseksi Jumala on hänet luonut. Silloin heidän luokseen tulevat ihmisetkin huomaavat, että nyt voidaan puhua perimmäisistä kysymyksistä, Riekkinen sanoo.

Ei kirkko ole kenenkään yksittäisen ihmisen sooloilun varassa.

Wille Riekkinen

Hän muistuttaa kuitenkin, että kaikille papeille ei sovi väriläiskänä toimiminen tai kirves kädessä saarnaaminen, viitaten Sonkajärven tunnettuun kirkkoherraan Markku Suokonautioon.

Riekkisen mukaan monet vaatimattomammat papit ovat usein hyviä sielunhoitajia ja kuuntelijoita.

- Ei kirkko ole kenenkään yksittäisen ihmisen sooloilun varassa. Jo Paavali kehitti teologiassa sellaisen opin, jonka mukaan jokainen voi omilla lahjoillaan palvella seurakuntaa ja samalla myös ihmistä ja yhteiskuntaa.

Uskon kintereillä

Riekkinen haluaa pitää keskustelussa yllä positiivisen vireen, vaikka puhe olisikin evankelisluterilaisen kirkon tällä hetkellä kärsimistä vakavista ongelmista. Hän muistuttaa, että aiempien vuosituhansien aikanakin on ollut aikoja, jolloin kirkkoon on otettu etäisyyttä.

- Jos Jumala ei olisi tämän työn takana jotenkin niin kyllähän tämä monituhatvuotinen hengen suunta olisi loppunut moneen kertaan. Sen haluaisin sanoa kirkon virkaan valmistuvillekin, että kyllä Jumala aina pitää työstänsä huolen, meidän kauttamme tai meistä huolimatta.

Nykyään Helsingissä asuva entinen Kuopion piispa perää niin seurakunnan henkilöstöltä kuin jäseniltä suvaitsevaisuutta erilaisia aatteellisia linjoja edustavia kohtaan.

- Pitää nähdä, että siinä on nyt yksittäinen ihminen puhumassa ja muitakin ääniä kirkkoon sopii. Jos tämän huomataan niin silloin alkavat kirkon kevään ajat. Nähdään, että kirkko tarvitsee ne konservatiivinsa ja liberaalinsa ja kaiken, mitä välille mahtuu. Ja siihenhän mahtuu paljon, Riekkinen päättää.

Wille Riekkisen ja Antti Kylliäisen kirjeenvaihtoon perustuva tuore kirja on nimeltään Uskon kintereillä.