Kirkollisuus puree Keski-Pohjanmaalla

Herätysliikkeet ja  vähäinen muuttoliike ovat juurruttaneet keskipohjalaiset luterilaisen kirkon jäseniksi. Perhossa on maan suurin kirkkoonkuulumisprosentti, 94,7, mutta Reisjärvi, Alavieska,Sievi, Kruunupyy ja Nivala tulevat vauhdilla perässä.

Kotimaa
Tumma risti turkoosia taustaa vasten, vieressä tuikkukynttilälyhtyjä.
Yle

Thomas Fagerholm on Luodon kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja herätysliikeaktiivi. Jos joku hänen lapsistaan eroaisi kirkosta, se olisi kova paikka.

-Ottaisi kyllä kipeää, hän myöntää.

Luodossa kirkkoon kuuluu lähes 92 % noin 5000 asukkaasta. Hiljaisimpina sunnuntaina jumalanpalveluksessa istuu 30-40 ihmistä, mutta vuodessa keskimäärin 120. Samoina pyhäpäivinä kolme lestadiolaista rukoushuonetta täyttyy noin tuhannesta seuravieraasta

-Käyn noin joka toinen sunnuntai kirkossa, mutta lestadiolaisen kotini ansiosta Rauhan Sanan rukoushuoneella on kuitenkin hengellinen koti, erittelee Fagerholm.

Lama kouraisee

Iso jäsenmäärä ei kuitenkaan merkitse seurakunnissa rahallista yltäkylläisyyttä. Taantuma tunkee myös sakastiin. Luodossa on kuitenkin ehditty vasaroida rahaa seurakuntataloon.

Thomas Fagerholm istuu kerran kuussa myös seurakunnan miesten illassa. Se on hänelle tärkeää. Vierailevia puhujia tulee Ruotsia myöten.

Kyllä seurakuntien toiminta on aktiivista.

Kari Tiirola, lääninrovasti

Kalajokilaaksossa perhekerhot pukkaavat salit täyteen.

-Kyllä seurakuntien toiminta on aktiivista, kehaisee lääninrovasti Kari Tiirola.

Maallikot osallistuvat

Kun pari vuotta sitten kirkon ovet paukkuivat, erobuumi näkyi myös Kalajokilaaksossa, tosin loivempana. Viime vuonna kirkkoon liittyi Suomessa ennätysmäärä, ja väkeä tuli lisää myös Kalajokilaaksossa.

Kalajoen rovastikunnan lääninrovasti Kari Tiirola uskoo yhteisöllisyyteen. Hänen omassa seurakunnassaan Haapajärvellä maallikot ovat päässeet osallistumaan jumalanpalveluksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

-Tulokset näkyvät selvästi, tiivistää Tiirola.