Koe uusi yle.fi

Näin home ei iske - 10 vinkkiä omakotitalon rakentajalle

Kosteusvauriot uhkaavat energiatehokkaita omakotitaloja. Vaikka lämpötiiviitä taloja rakennetaan runsaasti, kaikki eivät malta ottaa selvää niiden vaatimista ratkaisuista. Alan tutkija keräsi pahimmat omakotitalorakentajan virheet yhteen.

Kotimaa
Omakotitalon rakennustyömaa.
YLE

Omakotitalojen rakentamisessa keskitytään jo liikaa energiatehokkuuteen, sanoo asiaa tutkinut rakennusfysiikan professori Juha Vinha.

Vinhan mukaan kokemustieto lämpöeristetyistä taloista on vielä vähäistä, mikä lisää rakennusvirheitä. Lämpötiiviitä taloja uhkaa esimerkiksi kosteusvauriot, sillä uusimmat ohjeet tavoittavat talonrakentajat hitaasti.

Lisäksi uusia lämmöneristysmääräyksiä asetetaan professorin mukaan liian hätäisesti. Viimeisin säädös astui Vinhan mukaan jo voimaan, kun energiataloja alettiin vasta tutkia.

Vinhan johtamassa Frame -tutkimuksessa selvitettiin omakotitalojen kymmenen yleisintä riskikohtaa ja ratkaisua niihin. Seuraavat vinkit on tarkoitettu sekä uusille että vanhoille taloille.

Kymmenen riskiä ja ratkaisua

1. Liian lyhyet kuivatusajat. Kivirakenteille jätetään liian lyhyt kuivumisaika ennen tiiviiden pinnoitteiden laittoa. Esimerkiksi solumuovieristeiden käyttö lisää eristeiden sisäpuolisten kivirakenteiden kuivumisaikaa. Kivirakenteiden kosteuspitoisuus pitää mitata ennen pinnoittamista.

2. Hirsitalon lisäeristys on väärässä paikassa. Kosteutta pääsee liikaa hirsiseinien sisäpuolisen lämmöneristeen taakse. Lisäeristys laitetaan aina hirsiseinän ulkopuolelle. Eristeenä käytetään avohuokoista lämmöneristettä. Sisäpuolista eristystä käytettäessä rakenteen ilmatiiviys ja sisäpinnan riittävä vesihöyrynvastus ovat ehdottoman tärkeitä. Hirsiseinän tulee olla myös riittävän kuiva ennen eristyksen laittoa.

3. Ulkoseinä siirtää kosteuden sisälle. Tiiliverhotuissa puurakenteisissa ulkoseinissä homehtumisriski lisääntyy muurauksesta sisäänpäin siirtyvän kosteuden seurauksena. Tiilimuuraus kerää viistosateista tulevaa sadevettä ja osa siitä pyrkii kuivumaan sisäänpäin. Puurungon ulkopuolelle tarvitaan hyvä lämmöneristys, vähintään 50 - 70 mm paksu mineraalivillatuulensuoja. Sisäpuolen höyrynsulkuna on suositeltavaa käyttää niin sanottua hygrokalvoa, joka mahdollistaa kosteuden kuivumisen tarvittaessa myös sisälle päin.

4. Eristerappaus homehduttaa rakenteet. Tuulettumaton eristerappaus puurunkoisen seinän päällä homehduttaa puurakenteita. Rappauksen liitoskohtiin syntyy herkästi vuotopaikkoja, joista sadevesi pääsee sisään. Rappaus voidaan toteuttaa puurunkoseinissä taustaltaan tuuletetun levyrakenteen päälle.

5. Yläpohjaan lisätään eristystä. Tuulettuvien yläpohjien homehtumisriski lisääntyy, kun niiden lämmöneristystä lisätään. Olosuhteita voidaan parantaa vesikatteen ja kantavien rakenteiden väliin laitettavalla lämmöneristyksellä tai tuuletustilan lämmityksellä. Vesikatteen alle tulevat lämmöneristysratkaisut ovat vasta tuloillaan Suomen markkinoille.

6. Alapohjaa ei eristetä oikein. Homehtumisriski lisääntyy myös ryömintätilaisessa alapohjassa lämmöneristyksen lisääntyessä. Maan pinta tulisi lämmöneristää esimerkiksi kevytsoralla tai EPS-eristeellä. Puurakenteisessa alapohjassa tarvitaan hyvin lämpöä eristävä ja kosteutta kestävä tuulensuoja.

7. Routasuojaus on heikko. Rakennuksen perustukset voivat vääntyillä, liikkua ja rikkoutua ilman suojaa pakkasta vastaan. Varsinkin maanvastaisen alapohjan lämmöneristystä lisättäessä on myös ulkopuolista routaeristystä lisättävä. Kiinnitä huomiota erityisesti rakennuksen ulkonurkkien routasuojaukseen.

8. Taloon pääsee ilmavirtauksia. Rakennuksen pitää olla ilmatiivis hyvän kosteusteknisen toiminnan kannalta. Rakenteisiin virtaava ilma kuljettaa rakennuksen sisäilmaan kosteutta ja toisaalta mikrobeja ja radonia. Ilmanpitävyys voidaan tarkistaa rakennusaikana painekokeen ja lämpökuvauksen avulla.

9. LVI-laitteiden säädöt ovat epätasapainossa. Jos ilmanvaihtoa ei säädetä oikein, tiiviiseen taloon voi syntyä suuria ali- ja ylipaineita. Suuret paine-erot tehostavat ilmavirtausten mukana tapahtuvaa kosteuden virtausta rakenteisiin. Vastaavasti tehostuvat mikrobien ja radonin virtaus sisäilmaan niistä vuotokohdista, joita vaippaan kuitenkin aina jää. Ilmanvaihdon säätäminen oikein on siksi erittäin tärkeää.

10. Kellarin eristys on pielessä. Vanhojen kellareiden seinien lisäeristäminen sisäpuolta voi aiheuttaa home- ja kosteusongelmia. Kellarin lisälämmöneristys ja vedeneristys pitäisi laittaa ulkopuolelle. Sisäpuolisessa eristyksessä pitää käyttää kosteutta kestäviä materiaaleja esimerkiksi kalsiumsilikaattilevyä, kevytbetoni- tai kevytsorabetoniharkkoja. Solumuovieristeiden käyttö ei ole suositeltavaa, jos rakenteesta puuttuu vedeneristys ulkopuolelta. Vanhan seinärakenteen ja sisäpuolisen lämmöneristeen väliin ei jätetä tuuletusrakoa.

Tekstissä olevia väittämiä on tarkennettu 23.3.2013 klo 15:52.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Politiikka

Analyysi: Vastaehdokkaat haastoivat Niinistöä Ylen tentissä – samalla he pelasivat kärkiehdokkaan pussiin

Kotimaan uutiset

Katsojat arvioivat: Niinistö pärjäsi parhaiten, Haatainen heikoiten – katso suuri vaalikeskustelu Areenasta

Presidentinvaalit

Väyrynen vaalikeskustelussa: Suomi vietiin perustuslakia rikkoen euroalueeseen – Yle seurasi hetki hetkeltä

Alankomaat

Hollannin Maastrichtissa kaksi kuollut, useita haavoittunut puukotuksissa