Oma teurastamo piristäisi Keski-Suomen lammastaloutta

Viime vuonna Keski-Suomessa oli vähän alle 50 lammastilaa. Teurastamon puute rajoittaa maakunnassa lammastalouden kasvua.

lammas
Kotimaista luomu lampaanlihaa
Kotimaista luomu lampaanlihaa.YLE Etelä-Karjala

Lampaanlihan kysyntä on huipussaan pääsiäisenä. Myynnissä olevasta karitsan- ja lampaanlihasta kotimaista on kuitenkin vain vajaa kolmannes.

Keski-Suomessa tukikelpoisia lammastiloja oli viime vuonna vähän alle 50. Yksi tilojen määrää rajoittava tekijä on teurastamon puuttuminen maakunnasta.

- Kuljetusmatkat ovat pitkiä, vahvistaa toivakkalainen lampuri Terhi Hokkanen.

Aholan tilalta Toivakan Särkimäestä teurastettavat lampaat kuljetetaan Keski-Pohjanmaalle asti. Hokkasen mukaan lammasteurastamolle olisi Jyväskylän seudulla tilausta. Yrityksistä huolimatta sitä ei kuitenkaan ole saatu perustettua.

- Onko se tämä byrokratia, joka monine kiemuroineen estää ja lannistaa, että ei niin sinnikästä ihmistä löydy, Hokkanen arvelee.

Käsityöbuumi näkyy villan kysynnässä

Lampaat tulivat Aholan tilalle vähän vahingossa. Hokkasen kotitilalla oli aiemmin ollut lypsylehmiä, ja lampaita otettiin aluksi vain muutama maisemanhoitajiksi.

- Ensin oli tarkoitus jättää harrasteeksi, mutta sitten mietin, että olisiko näistä tuotantoon, ja olihan niistä, Hokkanen kertoo.

Osa lampaan- ja karitsanlihasta menee Aholan tilalta suoramyyntinä, osa teurastamon kautta kylmäterminaaliin ja sieltä asiakkaille - joko kauppoihin tai yksityisille kuluttajille.

Lihan lisäksi Aholan tila tuottaa villaa, jolle onkin nykyisessä käsityöbuumissa kysyntää. Tilan lampaista iso osa on Kainuunharmasta, harvinaista kotimaista rotua, jolla villan eri värejä ja tuotevaihtoehtoja on jo luonnostaan

- Raakavillaa menee ja villalankoja menee, ja minähän kehruutan näistä omista villoista langat ja myyn niitä, Hokkanen kertoo.