Vastuullisen soijan hyödyntäminen Suomessa vielä heikkoa

Suomeen tuodaan vuosittain soijaa noin 200 miljoonaa kiloa, josta vain neljännes on tuotettu vastuullisten standardien mukaisesti. Soijan lisääntynyt tuotanto aiheuttaa maailmalla monia ongelmia, kuten metsäkatoa. WWF selvitti miten suomalaiset elintarvikeyritykset huomioivat hankinnoissaan vastuullisen soijan.

Kotimaa
infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Suurin osa Suomeen päätyvästä soijasta matkaa tänne Yhdysvalloista, Brasiliasta ja Argentiinasta suoraan tai välittäjämaan kautta.

Soijan viljelyyn liittyvät ongelmat ovat melko tuntemattomia, vaikka soija on yksi maailman viljellyimmistä kasveista. Viljelysten edestä on muun muassa kaadettu Etelä-Amerikassa valtavat määrät metsää. Metsää on hakattu vuosittain jopa 4 miljoonaa hehtaaria.

Soijaviljelmien laajenemisella on myös huomattavia sosiaalisia vaikutuksia. Vaikka soijan tuotanto luo myös taloudellista varallisuutta, sen tuotot eivät löydä kaikkein köyhimpiä. Soijan tuotantoon on myös raportoitu liittyneen orjatyöläisten käyttöä. Esimerkiksi Mato Grosson osavaltiossa Brasiliassa soijaviljelyksillä työskenteli vuonna 2002 yli 700 orjatyöläistä.

Lihakulutus suurin syy kasvuun

Soijan kysyntä on lisääntynyt samaa tahtia ihmisten lihankulutuksen kanssa. Maapallon väestön lisääntyminen, vaurastuminen ja ruokatottumusten muutos ovat johtaneet lihankulutuksen kolminkertaistumiseen 80-luvulta tähän päivään.

Suomalaisen kuluttajan kauppakassiin soija päätyy usein näkymättömänä pääosin lihatuotteiden, kosmetiikan soijaöljyn ja suklaan lesitiinin kautta.

Suomeen tuodaan soijaa vuosittain noin 200 miljoonaa kiloa, josta noin 85 prosenttia syötetään karjalle.

Soijanhankinnan vastuullisuus

WWF selvitti soijarehun tuotantoon liittyvää vastuullisuutta ensimmäisenä Suomessa. WWF Suomi lähetti kyselyn 11 suomalaisen elintarvikeketjun keskeiselle toimijalle: rehuntuottajille, lihantuottajille, meijereille, kananmunantuottajille sekä kaupan keskusliikkeille.

Kyselyyn vastasi yhdeksän yritystä kuten Arla Ingman, Valio, S-ryhmä, Kesko, Finnprotein, A-rehu (Atria), Raisioagro (Raisio), HKArgi (HKScan) ja Atria Suomi.

Soijaselvityksen mukaan suomalaiset elintarvikeketjut ovat tietoisia soijan tuotantoon liittyvistä sosiaalisista ja ympäristöongelmista.

Moni yritys onkin korjannut toimintaansa eettisesti kestävämmäksi.

Kaksi yritystä on esimerkiksi mukana kehittämässä alan kestävyyttä vastuullisen soijan yhdistyksen (RTRS) jäseninä.

Noin neljännes Suomessa käytössä olevasta soijasta onkin tuotettu vastuullisen tuotannon standardien mukaan. Yksi yritys käytti ainoastaan vastuullisesti tuotettua soijaa vuonna 2011.

Työnsarkaa riittää vastuullisuuden parantamiseksi

Valtaosa yrityksistä ei ole silti korjannut toimintaansa, vaikka askelia oikeaan suuntaan onkin otettu.

Läpinäkyvyyden parantamiseksi on vielä paljon tehtävää, koska jokainen kyselyyn vastannut yritys ilmoitti, että yritysten käyttämät soijamäärät eivät ole julkista tietoa. Lisäksi kananmunasektorin yritykset, Munakunta ja Munax eivät vastanneet kyselyyn lainkaan.

WWF:n tavoitteena on, että vuonna 2015 osa Suomessa käytetystä rehu- ja lihateollisuuden valkuaisraaka-aineena käyttämästä soijasta voitaisiin korvata muilla aineilla, kuten vastuullisesti tuotetulla rypsillä, rapsilla ja härkäpavuilla.

Euroopassa ollaan jo pidemmällä. Hollannissa esimerkiksi elintarvikkeiden tuottajat ja kaupanalan yritykset asettivat yhteiseksi tavoitteeksi siirtyä 100 prosenttiseen RTRS-soijaan vuoteen 2015 mennessä.