Bryssel vie eduskunnan rahavallan

Tutkijoiden mukaan eduskunnan budjettivalta on vakavasti uhattuna.

politiikka
Suomalainen 20 sentin kolikko.
Ilkka Kemppinen / Yle

Valtiosääntöoppineet sanovat päätösvallan kavenneen asteittain EU-jäsenyyden alusta lähtien. Tuorein esimerkki eduskunnan rahavallan hämärtymisestä on Kyproksen tukipaketti, josta päätetään vain valiokunnassa.

Perustuslain mukaan eduskunnan budjettivalta on jakamaton. Kanava-lehden päätoimittaja Ville Pernaan mukaan eduskunta on menettänyt ja menettämässä talousasioiden päätösvallan Brysseliin.

- Talouskurin vahvistaminen on monen mielestä hyvä asia ja varmasti viisasta politiikkaa, mutta tämän perustuslain kanssa se ei sovi lainkaan yksiin. Mutta tässä nämä poliittiset ja talouspoliittiset tarkoituksenmukaisuusseikat ovat ohittaneet juridiset näkökulmat, politiikan tutkija Pernaa arvioi.

Pernaan mukaan eduskunnan päätösvalta talousasioissa kapeni ensin EU-jäsenyyden ja Maastrichtin sopimuksen hyväksymisen myötä, sitten Euro-maiden vakaus- ja kasvusopimuksella ja viimeksi vuodenvaihteessa voimaan tulleella talouskurisopimuksella. Se antaa EU-komissiolle punakynän Suomen budjettiin.

Lisäksi budjettivaltaa nakertavat talouskriisin taltuttamiseksi tehdyt tukipaketit, esimerkiksi Kreikan ja Espanjan paketit.

Ojanen: Lakia ei vielä rikottu

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mukaan perustuslakia ei ole vielä rikottu.

- Kysymys ei ole vielä siinä mielessä merkittävästä rajoituksesta, että perustuslain kielletylle alueelle olisi menty. Mutta tämä on tietysti tämänhetkisen tiedon valossa tehty arvio, Ojanen alleviivaa.

Tilanne on kansallisten eduskuntien kannalta kuitenkin uhkaava. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sanoo, että talouskriisin pitkittyessä Brysselissä on ruvettu keksimään vippaskonsteja, jotta kriisipaketit välttäisivät jäsenmaissa kaikkein järeimmän eduskuntakäsittelyn.

- Kyllä tässä nyt komission ja euroeliitin puolella halutaan hakea sellaisia ratkaisuja, ettei tarvitsisi muuttaa perussopimuksia. Mutta nyt kun sitä yritetään hivuttamalla tällaisten yksittäisten tulkintojen kautta tehdä, niin tämä kysymys menee suuressa osassa maista ikään kuin huomiotta, Koskinen pelkää.

Perustuslakiasiantuntija, akatemiaprofessori Kaarlo Tuori näkee merkkejä eurojärjestelmän pahasta valuviasta, demokratiavajeesta.

- Ongelmana on se, että miten me luomme Euroopan tasolle demokraattisia mekanismeja, jotka voisivat ikään kuin korvata demokratiakatteen supistumista. Se on seurauksena siitä, että kansallinen budjettiautonomia ja budjettia koskeva päätösvalta kaventuvat. Minusta tässä ollaan ikään kuin Euroopan unionin ja sen tämän hetkisen ytimen eli euroalueen ydinkysymyksessä, Tuori arvioi.

Seuraava eurokriisipäätös Kyproksen tuesta tehdään eduskunnan suuressa valiokunnassa heti pääsiäisen jälkeen.