Paikalla, mutta ei läsnä - some heikentää etenkin nuorten keskittymiskykyä

Jatkuva läsnäolo sosiaalisessa mediassa ja muiden erilaisten virikkeiden ääressä heikentää etenkin nuorten keskittymistä. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Pertti Rintahaka suositteleekin perheille tiukkaa netti- ja somepolitiikkaa.

Kotimaa
Pertti Rintahaka
Elämme maailmassa, jossa ympäristö on täynnä erilaisia virikkeitä ja tietoa. Lisäksi esimerkiksi viihde-elektroniikka ja sosiaalinen media vievät tilaa keskittymiseltä sekä nuorilta että aikuisilta. Neuvoja keskittymiseen ja viriketulvan hallintaan antoi nuorisopsykiatrian ja lastenneurologian erikoislääkäri Pertti Rintahaka.

Nykymaailmassa on vaikea löytää hetkiä ilman ärsykkeitä. Älypuhelin piippaa tekstiviestejä ja Facebook-viestejä, vähän väliä on tarkistettava onko joku kommentoinut omia ajatuksia tai kuvia ja katsottava mitä kaverit ovat maailman tilasta kommentoineet.

Tämä heikentää etenkin nuorten keskittymistä olennaiseen, sanoo nuorisopsykiatrian ja lastenneurologian erikoislääkäri Pertti Rintahaka.

- Varmasti se hajottaa keskittymistä, kun olet tekemässä vaikkapa matematiikan tehtäviä ja kännykkä soi vieressä, telkkarista tuleekin hyvä musiikkivideo, ja tehtävä häviää hetkessä mielestä ja homma pitäisi aloittaa alusta.

Some syö yöunet

Rintahaan mukaan keskittymisvaikeudet eivät sinänsä ole lisääntyneet, mutta nykymeno vaatii keskittymistä huomattavasti enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten.

- Keskittymiskyky ei ole todennäköisesti muuttunut, mutta se joutuu jakautumaan niin moneen eri alueeseen: on koulu, sosiaalinen media, perhe, kaverit jne. Ja luulen, että kaikkein eniten sitä vie nimenomaan some, joka on joka paikassa, Rintahaka arvelee.

Lasten ja nuorten mielenliikkeisiin erikoistuneen lääkärin mukaan jatkuvat pettymykset esimerkiksi siihen ettei saa tehtyä koulutehtäviä loppuun voivat johtaa ärtymiseen ja alakuloon ja ajan mittaa jopa masennukseen. Nuorista tulee alisuorittajia, kun ainaiset keskeytykset rikkovat rutiinit.

- Kun sosiaalinen media on kaikkialla läsnä, nuoret eivät uskalla sulkea telkkaria, ei kännykkää kun huomenna puhutaan koulussa siitä mitä telkkarista tulee ja illalla tapahtui. Aamulla keskittyminen on vaikeaa, kun yöunet ovat jääneet vähiin.

Netti poikki viimeistään yhdeksältä

Rintahaka ehdottaakin perheille ja nuorille tiukkoja sääntöjä siitä milloin ollaan netissä ja milloin nukutaan.

- Moni nuori ei pidä tästä, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tabletit pois makuuhuoneista iltayhdeksän jälkeen, telkkaria ei tarvitse olla omassa huoneessa puhumattakaan nettiyhteydestä. Perhe pystyy vaikuttamaan siihen hyvin paljon.

Ennen nukkumaanmenoa olisi syytä rauhoittua pelien pelaamisesta ja muusta aivoja aktivoivasta.

- Nukkumaanmenoaika pitäis olla kello 22 ja jos aletaan pelata siihen aikaan, melatoniinin erittyminen häiriintyy eli nukahtaminen siirtyy eteenpäin. Eikähän kukaan pelaa netissä tylsiä pelejä, vaan ne ovat kiinnostavia ja aktivoivia eikä siinä pysty nukkumaan.

Saavutetuista eduista vaikea luopua

Rintahaan mukaan tutkimukset kertovat, että maailmalla parivuotiaatkin lapset voivat viettää median parissa jopa tuntikausia päivässä. Tällä voi olla pitkäkantoisia vaikutuksia.

- Niissä valtioissa, joissa ei ole satelliitti- tai kaapelikanavia, ja jos lasten kanssa katsotaan televisiota yli kaksi tuntia päivässä, sillä ei ole suurta vaikutusta tulevaisuudessa, mutta jos lapsi katsoo yksin televisiota tuntikausia päivässä sillä voi olla vaikutusta ammatilliseen kehitykseen 10-15 vuoden päästä, hän huomauttaa.

Lääkäri myös muistuttaa, että jos lapsi ja nuori tottuu ns. tv-etuun, on siitä vaikea luopua myöhemmin.

- Eihän kukaan täysjärkinen luovu saavutetusta edusta, ja se vaatii vanhemmilta ja nuorilta ymmärrystä, että jostain täytyy tinkiä ja unesta ei kannata tinkiä.