Kalliomäen lammastilalla vaalitaan koko värisarjaa

Viivi Soimes ja Tuomas Mattila kasvattavat Kotkassa suomenlampaita. Niissä on useita hyviä ominaisuuksia; ne muun muassa tiinehtivät ympäri vuoden. Tilalta löytyy myös koko rodun värisarja eli valkoinen, harmaa, ruskea ja musta.

Kotimaa
Lammas kurkistaa oven raosta
Kirsi Partanen / Yle

Kotkan Hurukselassa, Kalliomäen tilalla määkii lähemmäs 200 lammasta. Uuhia on 170 ja päälle muutama astutuspässi. Viivi Soimes ja Tuomas Mattila valitsivat kasvatettavaksi suomenlampaita, koska niiden emo-ominaisuudet tiedetään hyviksi.

- Se tiinehtii ympäri vuoden ja saa keskimäärin kolme karitsaa, selvittävät Soimes ja Mattila.

- Suomenlampaan liha on myös laadukasta ja kuten myös sen villa.

Tilalla kaikki rehu tulee omilta pelloilta.

- Heinää, kauraa, papua, virnaa… luettelee Tuomas Mattila.

- Palkokasvit sopivat hyvin meidän tilan kiertoon. Rehu on valkuaispitoista ja kasvi tuottaa maahan typpeä eli siinä tulee kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Siitä hyötyvät sekä lampaat että pellot.

Karitsatkin pääsevät ulos talvella

Karsinassa uuhen ympärillä touhuaa karitsoiden sisarusparvi.

- Vaikka ne ovat vastasyntyneitä ja ihan märkiä, ne pyrkivät tomerana heti emon tissille. Ja mitä nopeammin karitsa saa ternimaitoa, sitä parempihan se on karitsalle, kertoo Tuomas Mattila.

Kun emo on saanut karitsat, perhe pidetään muutaman pävän yksilökarsinassa. Siellä voidaan seurata että karitsat voivat hyvin ja uuhi osaa imettää. Kunhan karitsat kasvavat hieman ja pärjäävät isommassa laumassa, lampaat pääsevät oman laumansa luo.

Kalliomäen tilan lampaat – myös karitsat - pääsevät talvellakin ulkoilemaan.

Lampaat eivät karitsoinnissa pahemmin virka-aikoja noudata.

Tuomas Mattila

- Karitsatkin pärjäävät siellä hyvin, koska niillä on jo syntyessään villa valmiina. Ne nauttivat valosta ja siitä, että pääsevät liikkumaan.

Sesongit määrittävät astutusaikoja

Koska suomenlampaat tulevat tiineeksi ympäri vuoden, astutusajat on suunniteltava vuosi etukäteen.

- Meidän täytyy suunnitella milloin karitsat halutaan teuraskypsiksi. Syksyllä syntyneet ovat teuraskypsiä keväällä ja keväällä syntyneet syksyllä. Suurimman osan määrittävät tietysti nämä sesongit eli pääsiäinen, juhannus ja joulu, kertoo Tuomas Mattila.

Tilan liha menee pääasiassa Kymenlaaksoon, mutta myös esimerkiksi Helsinkiin ja Espooseen.

- Lähiruoka-idea on kuitenkin se meidän juttu.

Karitsointiaika on tilalla vilkas. Karitsointiin valmistuvia uuhia on seurattava läpi vuorokauden

- Lampaat eivät karitsoinnissa pahemmin virka-aikoja noudata, nauraa Tuomas Mattila.

- Jostain syystä karitsointi painottuu usein vielä aamuyöhön.

Tuomas Mattilan mukaan suomenlammas osaa muihin rotuihin verrattuna synnyttää hyvin itsenäisesti, mutta joskus apu on tarpeen. Mattila ja Soimes ovatkin saaneet jo runsaasti kätilökokemusta. Lampaalle apu on tärkeä, mikäli karitsa ei meinaa normaalisti tulla ulos tai jos karitsat aikovat tulla ulos yhtä aikaa.

Kalliomäen kahdessa navetassa voi bongata monen värisiä lampaita. Suomenlampaalla on neljä väriä; valkoinen, musta, ruskea ja harmaa. Kalliomäen tilan lampaista löytyy näitä kaikkia.

- Värilliset suomenlampaat ovat harvinaisempia kuin valkoiset, joten pyrimme säilyttämään niitäkin värejä, kertoo Tuomas Mattila.