Suomi haluaa oman tietoliikennereitin Eurooppaan

Suomi suunnittelee merenalaista tietoliikennekaapelia Suomesta Saksaan. Koko manner-Euroopan yhteydet Aasiaan voisivat kulkea Helsingin ja Utsjoen kautta. Kaapelilla halutaan houkutella Googlen ja Facebookin kaltaisia it-jättejä Suomeen.

Kotimaa
Kartta.
Yle Uutisgrafiikka

Itämeren tietoliikennekaapelia on valmisteltu vaivihkaa liikenne- ja viestintäministeriössä toista vuotta. Hallitus siunasi hankkeen viime viikon kehysriihessä linjaamalla, että kaapelin toteutuksesta tehdään konkreettinen esitys. Valmista halutaan nopeasti.

- Rahoituspäätös tehdään kuukausien sisällä. Käymme keskusteluja siitä, lähteekö valtio tähän yksin vai otetaanko muita valtiokumppaneita ja yksityistä omistusta mukaan, kertoo asiaa valmisteleva viestintäministeri Krista Kiuru (sd.).

- Suunnitelmat ovat pitkällä ja pystymme lähtemään varsinaiseen hankkeeseen nopeasti.

Uusia it-työpaikkoja halutaan pilvipalveluihin

Suora kaapeli Eurooppaan takaisi nopeammat ja turvallisemmat yhteydet, ministeriö perustelee. Tällä hetkellä Suomen ulkomaanliikenne kulkee pääasiassa Ruotsin kautta, mitä pidetään riskinä huoltovarmuudelle. Jos Ruotsin yhteydet katkeavat, esimerkiksi Suomen rahaliikenne voi lamaantua.

Muutama vuosi sitten kohistiin myös Ruotsin televalvontalaista, joka sallii maan armeijan tiedustelun seurata rajat ylittävää tietoliikennettä.

It-alan yritykset suosivat sijaintipaikkoina maita, jotka tarjoavat vaihtoehtoisia tietoliikennereittejä. Tämä on vähintään yhtä suuri motiivi rakentaa oma kaapeli: Suomesta on menetetty tuhansia it-työpaikkoja ja niitä halutaan luoda databisnekseen.

Muut Pohjoismaat ovat onnistuneet houkuttelemaan paremmin datakeskuksia juuri varmempien tietoliikenneyhteyksien ja alhaisemman sähköveron ansiosta.

Suomi haluaa oman Facebook-jätin

Ruotsi sai Facebookin jättihallin Luulajaan. Norja rakentaa dataluolia muun muassa vanhoihin kaivoksiin. Tässä kisassa Haminan Googlen palvelinkeskus tai Kajaanin IBM:n konesali ovat olleet pieni askel.

Tämä tulee muuttamaan täysin meidän asemamme.

Krista Kiuru

Tällä viikolla kerrottiin venäläisen hakukoneyhtiön Yandexin rakentavan konesalin Mäntsälään.

Pohjois-Eurooppaan it-firmoja houkuttaa datahallien viilentämiseen sopiva kylmä sää, osaava työvoima ja turvattu energiansaanti.

- Valitettavasti meillä on näitä tyhjiä paperitehtaita tarjolla, mutta nyt ne ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Jo tieto siitä että suunnittelemme Saksan merikaapelia on poikinut yhteydenottoja todella isoilta ICT-toimijoilta, Kiuru paljastaa.

Hän uskoo, että sähköverotuksenkin on pakko jossain vaiheessa keventyä, jos Suomi haluaa pilviliiketoiminnan kärkimaaksi, niin kuin hallitus on linjannut. Muita valtion tukia hän ei näe it-tulijoille tarpeellisina.

"Suomi yhdistäisi Euroopan Aasiaan"

Jos Suomi-Saksa-kaapeli toteutuu, todennäköisesti samalla avautuu Euroopalle uusi tietoliikenneyhteys Aasiaan.

Venäläisyhtiö on alkanut rakentaa Koillisväylälle merikaapelia. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan jo Helsingistä Utsjoelle kulkevan kaapelin voisi kytkeä siihen helposti Murmanskissa.

Nyt yhteydet mannerten välillä kulkevat monien valtioiden halki pätkissä, mikä luo viivettä ja mitä pidetään epävarmana.

Kartta.
Yle Uutisgrafiikka

Kiuru visioi, että koko Suomen geopoliittinen asema syrjäisenä pohjoisen maana voi keikahtaa päälaelleen.

- Jos Aasian pääreitti kulkisi Suomen kautta, Eurooppa olisikin riippuvainen Suomen yhteyksistä. Tämä tulee muuttamaan täysin meidän asemamme ja avaa huikeat mahdollisuudet. Yhdistäisimme Euroopan Jäämerelle ja käytännössä Aasiaan, hän hehkuttaa.

Suunnitteilla valtion merikaapeliyhtiö

Liikenne- ja viestintäministeriö on kaavaillut, että hanke toteutetaan etupäässä julkisin varoin. Suunnitelmissa on perustaa valtionyhtiö.

Datakeskusyritykset ja operaattorit voisivat ostaa kaapelin kapasiteettia pitkillä, 15-20 vuoden sopimuksilla.

Rahoittajiksi on tunkua. Hankkeesta ovat olleet kiinnostuneita Venäjä, naapurimaat ja operaattorit. Esimerkiksi TeliaSonera vahvistaa Yle Uutisille lähtevänsä mielellään mukaan hankkeeseen.

Kaapelin hinnaksi on laskettu noin 50 miljoonaa euroa.

- Olimme juuri tällä viikolla Venäjällä neuvottelemassa näistä uusista mahdollisuuksista. Myös EU:lla on todella positiivinen suhtautuminen hankkeeseen, koska tässä avautuisi viiveetön tie Aasiaan, viestintäministeri Kiuru kertoo.

Krista Kiuru pitää hanketta supertärkeänä Suomen tulevaisuudelle.

- Asteikolla yhdestä kymmeneen tämä menee potenssiin 20, hän arvioi.