Erikoistutkija: Yksityisiltä pois valta päättää kalojen alamitoista

Suur-Saimaalla järvilohen alamitan nosto kaatui ammattikalastajien ja vesialueiden yksityisomistajien vastustukseen.

luonto
Kaksivuotias merkitty järvilohi.
Kaksivuotias merkitty järvilohi.Mirko Laakkonen / Ely-keskus

Järvilohi elää Saimaassa lähinnä istutusten varassa. Luonnonkannoista on jäljellä vain rippeitä, koska kosket on padottu vesivoimalle. Istutuksetkin kärsivät emokalojen puutteesta.

Kalastusasetuksen mukainen järvilohen alamitta on 40 senttimetriä. Lohi alkaa kuitenkin lisääntyä vasta, kun se kasvaa 60-senttiseksi.

- Järvilohen alamitan nostamisella 60 senttiin saavutetaan huomattavasti paljon parempi tuotto istutuksille. Samalla suojataan osittain myös lisääntyvän lohikannan syntymistä, toteaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jorma Piironen.

Myöskään viimeiset villit, luonnossa lisääntyvät järvitaimenet eivät ehdi saavuttaa sukukypsyyskokoaan nykyisillä alamitoilla.

Valta on vesialueiden omistajilla

Käytännössä alamitoista päättävät Suomessa pitkälti kalastusalueet, joiden jäseninä on yksityisiä vesialueiden omistajia. Monet kalastusalueet ovat nostaneet järvilohen alamitan suosituksen mukaisesti 60 senttimetriin.

Suur-Saimaalla järvilohen alamitta on 50 senttiä. Alamitan nosto suosituksen mukaiseksi kaatui äskettäin siihen, että osa laajan kalastusalueen osakaskunnista vastustaa sitä.

Yksi vastustajista on troolilla, nuotalla ja verkoilla kalastava Markku Törrönen. Hänen mielestään alamitan nostossa ei ole järkeä, koska pienemmät kalat jäisivät myymättä.

- Minä kalastan ammatikseni ja myyntitarkoituksessa. Jos satun saamaan taimenen tai lohen, niin en minä itselleni sitä kalaa ota, vaan myyn sen eteenpäin. Vaarana olisi, että kaupalliseen muotoon ei juuri tulisi taimenta tai lohta, Törrönen perustelee alamitan noston vastustusta.

"Väärä järjestys"

Törrösen mielestä lohen pelastamisessa edetään väärässä järjestyksessä, kun sitä yritetään säilyttää istutuksilla.

- Eihän täällä Saimaalla ole lohelle lisääntymispaikkoja. Joethan on tuhottu jo monta kymmentä vuotta sitten. Pitäisi ensinnäkin ruveta parantamaan kutupaikkoja ja tekemään kalateitä, että lohet pääsisivät nousemaan Pielisjokeen, Törrönen sanoo.

Osa istutetuista lohista on tarkoitettu kalastettavaksi. Istutusten tarkoituksena on myös pitää yllä kalakantoja, jotta ne voidaan säilyttää siihen saakka, kun luontaisia kutupaikkoja saadaan lisää.

Järvilohelle on odotettavissa pikku hiljaa lisää kutupaikkoja. Korkein hallinto-oikeus velvoitti tammikuussa voimayhtiö Vattenfallin lisäämään juoksutuksia Ala-Koitajoessa poikastuotannon lisäämiseksi. Ylimääräiset juoksutukset on tarkoitus aloittaa huhtikuussa.

Tutkijat yhdessä rintamassa

Kalatutkijoiden mukaan uhanalaiset lohikannat kuitenkin rappeutuvat uhkaavasti, kun kalat eivät ehdi saavuttaa sukukypsyyttä. Järvilohen emoja on saatu viljelytarkoitukseen viime vuosina vain joitakin kymmeniä, mikä on liian vähän.

Ei voi olla mitään tekijöitä, jotka eivät puoltaisi alamitan nostoa

Anssi Vainikka

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jorma Piironen korostaa, että lohen alamitta pitäisi nostaa 60 senttiin koko Vuoksen vesistön alueella.

- Kyseessähän on kalalaji, joka vaeltaa pohjoisista osista aivan koko vesistöalueen lävitse. Ja silloin tullaan hankaluuksiin, jos alamittasäädökset poikkeavat vesistöalueella, Piironen sanoo.

Piironen ei ole mielipiteineen yksin: myös esimerkiksi kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen ja akvaattisen biologian apulaisprofessori Anssi Vainikka tukevat vaatimusta nostaa alamittoja. Tutkijoiden mielestä alamittojen nosto olisi kaikkien etu.

- 60 senttiä on varmasti sekä biologisen biomassasaannon että kalojen lisääntymisen kannalta ehdottoman hyvä asia, eikä voi olla mitään tekijöitä, jotka eivät puoltaisi sitä, Vainikka sanoo.

"Tarvitaan yhtenäiset alamitat"

Järvilohen vaikeudet koskevat yhtä lailla taimenta ja nieriää, jotka käyvät eloonjäämistaistelua. Erikoistutkija Jorma Piironen ei ymmärrä alamitan noston vastustajia.

- Monet ammattikalastajat sanovat, että näillä petomaisilla lohikaloilla, järvilohella ja nieriällä ei ole käytännössä heille mitään käytännöllistä merkitystä. En jaksa ymmärtää, Piironen huokaa.

Piirosen mukaan kalakantojen kannalta olisi parempi, jos päätösvalta alamitoista ei olisi sirpaloitunut yksityisille vesialueiden omistajille. Osakaskuntia voitaisiin kuitenkin kuulla päätöksenteossa.

- Olisi selkeämpää, jos olisi olemassa esimerkiksi ministeriön tai kalastuslain säätämät alamitat, Piironen sanoo.

Otollinen aika päätösvallan siirtämiselle pois yksityisiltä vesialueiden omistajilta olisi nyt, kun kalastuslakia parhaillaan uudistetaan.