Lääketeollisuudesta kaavaillaan pelastajaa Suomen taloudelle

Parhaimmillaan Suomessa kehitetty uusi lääke voisi tuoda miljardien vientitulot.

Kotimaa
Tutkimusvälineitä.
Yle

Perinteisesti Suomi on ollut suosittu kliinisen lääketutkimuksen tekopaikka. Potilaat suhtautuvat lääketutkimuksiin myönteisesti ja suomalaista lääketieteellistä osaamista arvostetaan laajalti.

Viime vuosina kliinisten lääketutkimusten määrä Suomessa on kuitenkin vähentynyt. Tutkimukset ovat karanneet halvempien kustannusten maihin Itä-Eurooppaan ja Aasiaan.

Silti Suomella olisi hyvät edellytykset kilpailla kansainvälisistä lääketutkimuksista. Näin uskoo ainakin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimeksiannosta lääketutkimuksen potentiaalia Suomen kasvun tukijalkana selvittänyt asianajaja ja entinen työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Mikko Alkio.

- Toisin kuin meillä perinteisesti vahvat teollisuudenalat, kuten esimerkiksi metsäteollisuus, terveys ei ole katoamassa mihinkään. Voi olla, että paperia ei enää tarvita kahdenkymmenen vuoden päästä, mutta ihmisten terveyttä voi aina kohentaa, vertaa Alkio.

Lääkäreillä ei ole enää aikaa tutkia

Vuonna 2010 Tanskan viennistä 13 prosenttia tuli terveydenhuollosta ja hyvinvoinnista.

Niin Alkionanalyysin (siirryt toiseen palveluun)kuin Lääketeollisuus ry:nselvityksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan monia tutkimus- ja kehitystyöhön sekä byrokratiaan liittyviä ongelmia pitäisi kuitenkin korjata, ennen kuin suomalainen lääketutkimus elpyisi.

Ennen kaikkea Lääketeollisuus ry toivoisi, että lääketeollisuus nostettaisiin "Suomen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan piiriin". Käytännöllisemmän taso toive olisi, että edellytyksiä kliinisen tutkimuksen tekemiseen yliopistosairaaloissa parannettaisiin.

- Nyt meillä lääketieteessä painotetaan enemmän potilastyötä kuin tutkimusta. Lääkäreillä ei ole aikka tutkia sairaanhoitokentän hajanaisuuden takia, Alkio kritisoi.

Myös TEM:n elinkeino- ja innovaatio-osaston ryhmäpäällikkö Petri Lehto näkee, että yliopistoja pitäisi tuoda entistä tiivimpään yhteistyöhön keskenään.

- Sitä kautta varmistaisimme, että meille syntyisi tällaisia tiiviin osaamisen keskittymiä. Se houkuttelee ulkomaisia yrityksiä Suomeen ja uusia pieniä yrityksiä syntymään tämän keskittymän ympärille, Lehto visioi.

Biopankki voi tuoda Suomelle kilpailuedun

Ensi syksynä Suomeen perustetaan biopankkeja. Niihin kerätään sairaaloissa ja yksityisillä lääkäriasemilla potilaista otettuja kudosnäytepaloja. Potilaan suostumuksella näytepaloja voidaan käyttää tulevaisuuden tutkimuksiin.

Kansainvälisten lääkeyhtiöiden näkökulmasta olisi tärkeää, että syksyllä perustettavat biopankit olisivat avoimia myös lääketutkimusta tekeville tutkijoille ja yhtiöille.

- Biopankkeja organisoitaessa pitää ottaa huomioon lääketeollisuuden intressit, korostaa Pfizerin lääketieteellinen johtaja Tom Wiklund.

Hän uskoo, että lääkeyhtiöille avoimet kudospankit voisivat tuoda Suomelle huomattavan kilpailuedun muihin maihin verrattuna, kun kilpaillaan kansainvälisestä lääketutkimuksesta.

Terveyttä ei vielä nähdä bisneksenä kuten naapurimaissa

Suomessa tämä koko terveys nähdään ikääntyvän väestön taakkana. Koetaan, että terveys on pelkästään kuluerä, josta pitäisi säästää.

Mikko Alkio

Autuaaksi tekevää ei biopankkien avaaminen yksin olisi, vaan ennen kaikkea tarvitaan asennemuutosta.

- Suomessa tämä koko terveys nähdään ikääntyvän väestön taakkana. Koetaan, että terveys on pelkästään kuluerä, josta pitäisi säästää, kritisoi Alkio.

Hän vertaa Suomea muihin Pohjoismaihin ja erityisesti Tanskaan, missä lääkemarkkinat ovat suurin piirtein samankokoiset kuin Suomessa. Tanskan viennistä vuonna 2010 lähes 13 prosenttia tuli terveydenhuollosta ja hyvinvoinnista.

- Suomessa sairaalakeskittymiä ei kehitetä nyt niinkuin niitä naapurimaissa kehitetään, Alkio harmittelee.

Uudesta lääkkeestä hyvässä lykyssä kovat vientitulot

Lääketutkimus on riskibisnestä, sillä vain murto-osa aloitetuista tutkimuksista onnistuu. Yhden uuden lääkkeen kehittely kestää kymmenisen vuotta. Kehitetyistä uusista lääkkeistä lääkeyritykselle voittoa tuottaa kaksi kymmenestä.

Tällaset isot satsaukset merkitsevät välittömästi suurta määrää uusia työpaikkoja ja uutta hyvinvointia Suomeen.

Petri Lehto, elinkeino- ja innovaatio-osaston ryhmäpäällikkö, TEM

- Hyvällä tuurilla yksi lääke voi tuottaa miljardien vientitulot. Olennaista on kuitenkin nähdä se, että myös niillä ulkomaisilla investoinneilla on valtavan suuri niin taloudellinen kuin muukin hyöty, kuvailee TEM:lle lääketutkimuksen kasvupotentiaalia Suomessa selvittänyt Alkio.

Myös työ- ja elinkeinoministeriö näkee kansainvälisten lääkeyritysten investoinnit suomalaiseen lääketutkimukseen hyvin houkuttelevina.

- Välittömästi tällaiset isot satsaukset merkitsevät suurta määrää uusia työpaikkoja ja uutta hyvinvointia Suomeen. Pitää myös muistaa, että lääketutkimuksen työpaikat ovat korkeasti koulutettujen työpaikkoja, joita Suomeen tarvitaan, huomauttaa TEM:n elinkeino- ja innovaatioryhmän johtaja Petri Lehto.

Vapaavuoren kanta ei ole vielä selvillä

TEM:n selvitys tilattiin Jyri Häkämiehen (kok.) elinkeinoministerikaudella. Vielä ei tiedetä, aikooko uusi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ryhtyä toimeen lääketeollisuuden nostamiseksi niiden teollisuudenalojen joukkoon, joihin ministeriö erityisesti haluaa panostaa.

Lääketeollisuus kuuluu sekä TEM:n että sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Vapaavuori ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) keskustelevat kevään aikana siitä, mitä asialle tullaan tekemään.