Varman Murto: Kypros käy läpi kovemman version Suomen pankkikriisistä

Risto Murron mukaan Kyproksessa toteutetut kriisiratkaisut kertovat, miten euroalue aikoo jatkossa kohdella pientä jäsenmaata, joka joutuu rahoitusvaikeuksiin.

talous
Risto Murto
Risto MurtoYle

Eläkevakuuttaja Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto näkee Kyproksen lähitulevaisuuden erittäin synkkänä. Murto vertaa Kyproksen talousongelmia Suomen 90-luvun taitteen pankkikriisiin, mutta sillä erolla, että rahoituslaitoksilla on Kyproksessa vielä huomattavasti tärkeämpi rooli.

- Kyproksessa on tapahtumassa jotain samanlaista kuin Suomessa oli pankkikriisin aikana, mutta paljon kovemmalla kädellä. Jokainen suomalainen voi miettiä, miltä se olisi näyttänyt tai tuntunut, jos meillä olisi laitettu talletuksiin voimakkaat leikkaukset, silloin kun meillä oli pankkikriisi. Kyproksessa kaikki näkyy vielä voimakkaammin kuin Suomessa, sillä koko Kyproksen palvelusektori on nojautunut pankkeihin, Murto sanoo.

Murron mukaan Kyproksen pankkien ongelmat johtuvat Kreikan rahoitusvaikeuksista.

- Kreikan velkasaneerauksesta on suora seuraus Kyproksen velkasaneeraukseen. Kyproslaisilla pankeilla oli operaatioita Kreikassa ja ne olivat sijoittaneet Kreikan valtion velkapapereihin, Murto kirkastaa.

Pohjolaan Kyproksen kriisi ei tartu

Murto ei pidä todennäköisenä, että Kyproksen ongelmat leviävät Suomeen saakka. Jos taloudellista jobinpostia Suomeen kantautuisi, se tulisi jonkun suuren EU-maan kautta.

- Suomen vaikutukset ovat hyvin minimaalisia. Kypros on erittäin pieni talous ja rahoitusmarkkinat ovat säilyneet rauhallisina. Sillä voi olla merkitystä, jos jossain isommassa maassa aletaan pelätä, että talletuksia leikataan samalla tavalla kuin Kyproksessa. Silloin se näkyisi euroalueen kriisin syvenemisenä, Murto selventää.

Suomi on kuitenkin Kyproksen tavoin pieni maa. Siksi Murto toivoo, että Kyproksesta ei tehdä ennakkotapausta siitä, miten pienen kansantalouden rahaongelmat ratkaistaan.

- Kyproksessa voitiin tehdä tällainen leikkaus osittain sen takia, että Kypros on niin pieni. Suureen euroalueen maahan tuskin olisi uskallettu tätä polkua soveltaa. Toivottavasti tästä ei kuitenkaan tule sellaista ennakkotapausta tai tulkintaa, että nimenomaan pienten maiden pankkijärjestelmät ovat jatkossa alttiita talletuspaolle ja pääomapaolle, Murto toteaa.

Hänen mukaansa Kyproksen talousratkaisut antavat kuitenkin osviittaa siitä, miten euroalue jatkossa kohtelee talousvaikeuksiin joutuneita jäsenmaita.

- Sijoittajavastuu toteutuu nyt sillä tavalla kun on haluttu. On varmaan niin, että jos joku toinen pieni euroalueen valtio, jossa on suuri pankkisektori, joutuu samankaltaisiin ongelmiin, pitää varautua siihen, että suurtallettajat pakenevat maasta hyvin nopeasti, Murto ennakoi.