Kela-korttipakko karsi kolmanneksen Hurstin jonosta

Hurstin ruokajonossa on käynyt kato pääsiäisen jälkeen, kun avustuskasseja alkoi saada vain näyttämällä Kela- tai henkilökorttia. Henkilöllisyyden varmentamisella on määrä juuria hämäräbisnes. Hurstin mukaan on syytä epäillä, että avustusruokia on kaupattu eteenpäin.

Kotimaa
Ihmisiä jonottamassa ruokaa. Leipäpusseja etualalla.
Yle

Heikki Hurstin mukaan esimerkiksi keskiviikon ruokajakelusta oli poissa 800 ihmistä. Normaalisti kävijöitä on kolmisentuhatta, mutta nyt vähän yli 2000. Väki alkoi vähentyä jo ennen pääsiäistä, kun tieto tulossa olevasta kela-kortin kyselystä levisi.

Hurstin mukaan henkilökortteja kysellään siksi, että useat huhut kertovat, miten jotkut ulkomaalaiset hamstraavat vähäosaisille tarkoitettua avustusruokaa ja vievät sen sitten kotimaahansa myyntiin.

- Ei tätä ole kenenkään kiusaksi keksitty, mutta kun ei voi laittaa ovia kiinni, niin en keksinyt muutakaan. Tietoa on tullut etenkin virolaisilta, jotka käyvät jonossa; he kertovat, että meidän maassamme on näin.

Ilmiö ei ole aivan uusi. Hursti muistelee, että myös pari vuotta sitten jotkut kelmit tekivät avustusruualla tiliä. Silloin ruokakasseja päätyi vääriin käsiin Herttoniemen seurakunnan ja Manna-yhdistyksen jakeluista.

- Oli tällainen viiden nuoren miehen joukko, joka kiersi kaikki jakelupisteet ja myivät sitten ruokia Hakaniemen torilla. Kun otettiin muutamaksi kerraksi käyttöön kela-kortin kysely ruokajonoissa, niin ilmiö saatiin kuriin.

Apu tarkoitettu tarvitseville

Hursti painottaa, että tarkoitus on ainoastaan varmistaa, että apu päätyy niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Hyväntekeväisyysjärjestö haluaa myös kantaa vastuunsa ruuan lahjoittajia kohtaan.

- Jos ilmaista tavaraa annetaan hyväntekeväisyyteen ja sitten sitä myydään nurkan takana, niin se on kuvottavaa ja siihen pitää puuttua. Aika näyttää pureeko tämä korttipakko, mutta eilinen jonon pieneneminen näytti, että jotain on tapahtunut. Kun äkkiä on pois satoja ihmisiä, niin kyllä se antaa kuvan, että väärinkäytöksiä on tapahtunut.

Ketään ei haluta tuomita, eikä nälkäisiä käännytetä, vaikka paperit eivät olisikaan kunnossa, vakuuttaa Hursti.

- Jokainen ihminen on arvokas, eikä haluta ketään leimata. Me haluamme auttaa vaikkapa kansallisuudesta huolimatta. Keskiviikkonakin oli ruuanjaossa paperittomia Suomessa asuvia, jotka kertoivat tilanteestaan ja heitä autettiin. Sitten jos kyseessä on ihan bluffikaveri, joka ei tulkin avullakaan sano muuta, kuin "en ymmärrä, en ymmärrä" ja sitten ottaa jalat alleen, niin herää kysymys, että miksi hän on täällä.