Potilasdirektiivi tulee - katso kannattaako lähteä hammasturistiksi Viroon

Ensi vuonna voimaan tulevan EU:n potilasdirektiivin on uumoiltu mullistavan terveydenhuollon. Suomessa lakia sorvataan parhaillaan, ja potilaalle tulevan korvauksen tasosta on kiistelty pitkin talvea. Kehysriihessään hallitus vaivihkaa päätti asiasta. Ajankohtainen kakkonen kertoo tänään hammasturismista Virossa TV2:ssa kello 21.

terveys
Hammaslääkärin kustannukset Virossa ja Suomessa grafiikka.
Yksityisellä hammaslääkärillä tehtyjen toimenpiteiden hintojen erot Virossa ja Suomessa. Potilaan osuudella tarkoitetaan toimenpiteen lopullista hintaa Kela-korvauksen saamisen jälkeen.Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Hammaslääkärin välineitä

Toissa vuonna suomalaiset kantoivat virolaisille hammasklinikoille vähintään miljoona euroa. Summasta karkeasti puolet tuli Suomen valtion kassasta sairausvakuutuskorvauksena. Korvausta haki 4000 suomalaista. Heistä puolet asuu pääkaupunkiseudulla.

Vaikka luku ei vaikuta suurelta, kasvu on ollut hurjaa. Vielä vuonna 2008 hammasturisteja oli alle 1400 ja kahdessa vuodessa luku tuplaantui.

Tilastoissa näkyy vain jäävuoren huippu

Silti tilastoissa näkyy vain jäävuoren huippu - kaikki Virossa kävijät eivät nimittäin hae kela-korvausta. Toisaalta kela-korvauksia ei edes makseta kalliista protetiikasta, kuten kruunuista, silloista ja implanteista.

- Lukuja tällaisista potilaista kerätään parhaillaan, kertoo dosentti Anneli Milen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

- Valistunut arvaus on, että protetiikkaa teetetään ainakin kaksi kertaa enemmän eli että siellä kävisi vuosittain vähintään 8000 ihmistä, luku voi tosin olla myös huomattavasti suurempikin. Syynä ovat Viron hintataso ja protetiikan suuri tarve yli 45-vuotiailla. Ilmiö siis koskettaa varsin laajaa ikäryhmää, kertoo Milen.

Tallinna ja Pärnu vetävät eniten suomalaisia

Virossa on kolmisenkymmentä klinikkaa, joilla käy suomalaispotilaita vähintään kuukausittain. Suurin osa sijaitsee turistivirtojen äärellä Tallinnassa, toinen iso keskittymä on Pärnussa.

Innokkaimpia hammasturisteja ovat eläkeläismiehet. Mutta yllättäen Virossa käy paljon myös työikäisiä. Erikoishammaslääkäri Piret Väli Tallinnalaiselta Kliinik32: ta kertoo, että asiakkaista noin seitsemän prosenttia tulee Suomesta. Moni teettää täällä juuri kallista protetiikka.

- Tyypillinen tapaus on sellainen, että rakennetaan koko purenta uudestaan, suurin osa tapauksista on kalliita erikoishoitoja, kertoo Piret Väli.

Kylpylä ja hammaslääkäri samalla reissulla

Hampaitten hoitoa hammaslääkärissä.
Esko Lindblad tarkastutti hampaansa viimsiläisellä yksityislääkärillä. Tarkastuksen lisäksi hänelle tehtiin hammaskiven poisto sekä vaihdettiin yksi paikka.Yle

Ei siis ihme, että moni laskee yksi plus yksi ja yhdistää Viron lomaansa hammaslääkärin. Näin tekivät myös espoolaiset Eila Hämäläinen ja ja Esko Lindbad, jotka lomailivat Viimsin niemellä lähellä Tallinnaa. Hammaslääkäri pälkähti päähän vasta perillä.

- Luottohammaslääkärimme Espoosta lähetti kirjeen vuodenvaihteessa ja ilmoitti jäävänsä eläkkeelle. Ajanvaraus uudelle hammaslääkärille jäi, ja nyt kun tulimme tänne niin tajusimme, että täällä voi tarkastuttaa hampaat ja tehdä muutakin, kertoo viisikymppinen Esko Lindblad Espoosta.

Eskolle tehtiin hammastarkastus, poistettiin hammaskiveä ja vaihdettiin yksi paikka. Hintalappu yllätti:

- Täytyy sanoa, että en kyllä ole näin halvalla oo koskaan päässyt hammaslääkäristä ulos.

Suomalaiset tahtovat "soodapuhdistuksen"

Viimsin kylpylässä terveysturisteja palvelee hammaslääkärin lisäksi muun muassa plastiikkakirurgi ja kiropraktikko - kaikki saman katon alla. Yrittäjät ovat vuokralla kylpylän tiloissa.

Hammaslääkäri Merike Immato avasi praktiikkansa kaksi vuotta sitten. Klinikan asiakkaista kymmenisen prosenttia on suomalaisia, mutta myös norjalaisia, ruotsalaisia ja venäläisiä käy.

- Osa asiakkaista tulee kylpylään mutta, jotkut tulevat varta vasten hammaslääkäriin. Tyypillinen suomalaispotilas haluaa hammaskiven poiston ja soodapuhdistuksen eli pigmentin poiston, naurahtaa Merike Immato, joka on kotoisin Tartosta.

Hän ei juurikaan puhu Suomea, Esko LIndblandia ja Eila Hämäläistä hän palveli englanniksi. Osa klinikan henkilökunnasta puhuu suomea.

- Yritämme koko ajan opetella suomen kieltä, kertoo Merike Immato.

Implantti Virosta puoleen hintaan

Hampaitten röntgenkuvausta.
Eila Hämäläisen hampaista otetaan panoraamakuva röntgenillä.Yle

Eila Hämäläinen tarvitsee hammasimplantin ja teettää hinta-arvion Virossa. Operaatiosta ei makseta kela-korvausta. Ero Suomen ja Viron hinnoissa melkoinen.

- Suomessa hinta on 3000 euroa ja Virossa 1500 euroa, kertoo Eila Hämäläinen.

Hämäläisen synnynnäistä hammasvauriota korjattiin Suomessa kymmenen vuotta sitten.

- Silloin korjaus ei kuitenkaan kestänyt kuin muutaman vuoden. Nyt haluan teettää siihen implantin, ja uskoisin, että tulen asiakkaaksi tänne, hinnoissa on niin suuri ero, kertoo espoolainen Hämäläinen.

Potilasdirektiivi tulee - nykytila jatkuu 

EU:n potilasdirektiivi tulee voimaan ensi vuonna, silloin kaikki EU-kansalaiset voivat valita vapaasti hoidon haluamastaan EU-maasta ja saada siitä korvauksen kuten kotimaassaan. Korvausmalleista on kiistelty pitkin talvea, mutta kehysriihessä hallitus varasi rahat niin sanotun sairausvakuutusmallin toteuttamiseen.

Siinä nykytila jatkuisi - terveysturisti saisi kela-korvauksen kuten nytkin. Kelan menot kasvasivat sitä mukaa, kun terveysmatkailu yleistyisi.

Tosin hallitus päätti samalla leikata kela-korvauksia, yksityiskohdat tarkentuvat syksyn budjettiriihessä.

EU-oikeuden kannalta sairausvakuutusmalli on ongelmallinen ja saattaa jäädä väliaikaiseksi. Myöskään potilaiden välinen tasa-arvo ei mallissa toteudu. Köyhän ei ole yhtä helppo matkustaa kuin rikkaan.

Omavastuumallissa korvaus olisi ollut anteliaampi

Toinen ehdolla ollut malli, omavastuumalli olisi ollut potilaalle anteliaampi. Terveysturisti olisi itse maksanut Viron hoidosta saman verran kuin kotimaassa terveyskeskuksessa ja kotikunta olisi maksanut loput. Kuntien menot olisivat lisääntyneet mutta myös direktiivin tarkoittama valinnan vapaus. Mallia vastustavat muun muassa Kuntaliitto ja hammaslääkäreiden etujärjestö. Hallitus ei varannut kehysriihessä varoja tämän mallin toteuttamiseen.

- Omavastuumalli kannustaisi potilaita ja myöskin alalla toimivia siirtymään ulkomaille eli lähinnä Tallinnaan. Suomalainen elinkeinoharjoittaja olisi näin joutunut huonompaan asemaan kuin virolainen, kertoo toiminnanjohtaja Matti Pöyry Suomen Hammaslääkäriliitosta.

Entäpä jos sattuu vahinko?

Jos potilasvahinko sattuu vaikkapa Virossa käyvälle hammasturistille, ei Suomen potilasvakuutus sitä korvaa. Jos päättää lähteä ulkomaille hoitoon, jää vastuu seurauksista potilaalle itselleen.

- Tätä asiaa ei potilasdirektiivissä ole mietitty riittävästi, toteaa Anneli Milen Terveyden ja Hyvinvoinnin laitokselta.

Esimerkiksi Virossa ei ole Suomen kaltaista potilasvakuutusta. Hammaslääkäreillä on toki omat vakuutuksensa, mutta valtakunnallista ohjeistusta ei ole.

- Se kuka päättää, mitä hammaslääkärin kuuluu maksaa vahinkotilanteessa on Virossa ja monissa muissa uusissa EU:n jäsenmaissa vielä auki - järjestelmä on vasta rakentumassa.

Potilas maksaa viulut

Hammashoidossa ei kuitenkaan yleensä tapahdu yleensä henkeä uhkaavia ongelmia, toisin kuin vaikkapa kirurgiassa. Suurin riski sisältyy nopeaan aikatauluun.

- Jos joku esimerkiksi lähtee viikoksi Viroon aikomuksenaan teettää siellä iso remontti, kuten vaikkapa silta, on mahdollista, että sitä saatetaan sitä myöhemmin joutua korjailemaan kotimaassa. Tuolloin potilas maksaa viulut omasta pussistaan.

Esko Lindblandia potilasvahingot eivät huolestuta.

- Vahinkoja sattuu joka paikassa, palvelu on täällä ollut ystävällistä ja hoito toiminut hyvin ja ollut mielestäni laadukasta.

Juttua päivitetty 9.4.2013 klo 17.40.