Pullopantit menossa uusiksi

Ympäristöministeriö kaavailee tölkkien ja lasipullojen pantteihin tuntuvia korotuksia. Yrittäjiltä ministeriön suunnitelmat saavat murskakritiikin.

Kotimaa
Henkilö ottamassa kuittia pullonpalautusautomaatista.
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Ympäristöministeriö kaavailee täysremonttia juomapakkausten panttijärjestelmään. Nykyisestä neljästä panttiluokasta siirryttäisiin kahteen. Kaikkien alle litran tölkkien ja pullojen pantti muutettaisiin 20 senttiin. Yli litran pakkausten pantti olisi 40 senttiä.

- Tavoitteena on panttijärjestelmän yksinkertaistaminen ja tekeminen kuluttajaystävällisemmäksi, sanoo ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä.

Isoin muutos koskisi lasipulloja, joiden pantti kaksinkertaistuisi nykyisestä 10 sentistä.

- Nykyinen 10 sentin pantti ei houkuttele riittävästi lasipullojen palauttamiseen. Luontoon rikkoutuneista pulloista on haittaa ihmisille ja kotieläimille. Tästä on tullut ministeriöön paljon palautetta.

Melkein kaikki palautetaan

Yrittäjiltä ministeriön asetusluonnos ei saa kiitosta. Alan toimijat muistuttavat, että Suomen pantteihin perustuva juomapakkausten kierrätysjärjestelmä on nykyisellään tehokas. Tölkeistä 96 prosenttia ja lasipulloista noin 90 prosenttia palautetaan. Hartwallissa uudistusta pidetään turhana.

- Järjestelmä toimii nykyisillä panteilla erinomaisesti. Jos pantit muutetaan, joudutaan kaikki pakkaukset, tuotenumerot ja EAN-koodit uusimaan. Siitä koituu kustannuksia, sanoo Hartwallin yhteiskuntasuhdejohtaja Pekka Lindroos.

Lindroos ei myöskään usko, että pullopantin nostaminen 20 senttiin nostaisi palautusastetta nykyisestä ja siistisi rikkonaiset pullot luonnosta

- Rikkoutuneissa pulloissa on useimmiten kyse vahingoista. Kymmenen sentin panttikorotus tuskin nostaisi palautustasoa nykyisestä yli 90 prosentista, Lindroos uskoo.

Palpa: Uudistus vähentäisi kierrättämistä

Suomen kattavinta kierrätysjärjestelmää pyörittävässä Suomen palautuspakkauksessa (Palpa) pidetään ongelmallisimpana pullopantteihin suunniteltua korotusta. Toimitusjohtaja Pasi Nurminen muistuttaa, että Palpan järjestelmässä on tällä hetkellä yli 6000 pullonimikettä.

- Jos pantti yhtäkkiä kaksinkertaistetaan, syntyy tilanne, jossa viinipullo on ostettu kymmenen sentin pantilla, mutta palautettaessa pantti on kaksikymmentä senttiä. Palpan pitää rahoittaa erotus jotenkin, eli käytännössä periä se maahantuojilta ja muilta pakkausten liikkeellelaskijoilta.

Palpassa ennakoidaan, että jos pantteja korotetaan, etenkin moni pieni yrittäjä jättäytyy kierrätysjärjestelmän ulkopuolelle ja maksaa mielummin pakkausverona tunnettua haittamaksua.

- Osa toimijoista laskee yhteen pakkauksen panttiarvon ja Palpalle maksettavan kierrätysmaksun ja vertaa sitä pakkausveroon. Jos pantti ja kierrätysmaksu on lähellä tai yli pakkausveron, niin silloin veron maksaminen tulee houkuttelevammaksi kuin järjestelmään liittyminen, johon liittyy maksujen lisäksi muutakin hallinnointia.

Muun muassa viinejä, siidereitä ja oluita maahantuovan Heino-juoman toimitusjohtaja Kaj Kekki on samaa mieltä.

- Helpommalla pääsee, kun pelaa pakkausverolla, joka on 51 senttiä litraa kohti.

Ministeriö: Kritiikki otetaan huomioon

Ympäristöministeriössä myönnetään, että lausuntokierrokselta palannut asetusluonnos on saanut kovaa kritiikkiä. Sellaisenaan se tuskin menee valtioneuvostoon, jonka käsittelyyn asetus on määrä saada toukokuun aikana.

- Saadun palautteen perusteella on selvitettävä, kuinka tarkoituksenmukaista panttien korottaminen ehdotetulla tavalla on ja johtaisiko korotus todella siihen, että osa toimijoista jättäytyisi kierrätysjärjestelmän ulkopuolelle. Ministeriön tarkoitus ei tietenkään ole heikentää järjestelmän houkuttelevuutta, ympäristöneuvos Riitta Levinen sanoo.