Tuore ilmastotutkimus herätti vilkkaan keskustelun

Oregonin ja Harvardin yliopiston tutkijoiden Shaun Marcottin, Jeremy Shakunin, Peter Clarkin ja Alan Mixin tutkimuksessa oli selvitelty maapallon lämpötilaa viimeisen jääkauden jälkeen eli 11 300 vuoden ajalta.

luonto

Science-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) kerrottiin maaliskuun alussa tutkimuksesta, joka lehden mukaan osoittaa maapallon keskimääräisen lämpötilan nousseen lähes korkeimmalle tasolleen sitten jääkauden päättymisen. Tutkimusta siteerattiin laajalti muissakin lehdissä, kuten The Independentissä (siirryt toiseen palveluun)ja The Guardianissa (siirryt toiseen palveluun). Lehdissä kerrottiin myös, että lämpeneminen ei osoita mitään hidastumisen merkkejä. Myös Yle Uutiset uutisoi tutkimuksesta.

Oregonin ja Harvardin yliopiston tutkijoiden Shaun Marcottin, Jeremy Shakunin, Peter Clarkin ja Alan Mixin tutkimuksessa oli selvitelty maapallon lämpötilaa viimeisen jääkauden jälkeen eli 11 300 vuoden ajalta. Tutkijat rekonstruoivat maapallon lämpötiloja vertailemalla esimerkiksi Antarktiksen ja Grönlannin jäänäytteitä, merien pohjasedimenttinäytteitä ja pohjoisen pallonpuoliskon siitepölytietoja. Tutkijat itse eivät aineistoa keränneet, vaan turvautuivat jo olemassa olevaan aineistoon.

Uutisointi herätti kohun ja keskustelu kävi vilkkaana niin ilmastoblogeissa (siirryt toiseen palveluun) kuin lehtien sivuilla (siirryt toiseen palveluun). Osa keskustelijoista pohdiskeli esimerkiksi, miten hyvin tutkijoiden hyödyntämä aineisto ja metodi soveltuvat ilmaston lämpenemisen arviointiin (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimuksen tekijäryhmä päättikin vastata tarkemmin (siirryt toiseen palveluun) tutkimuksen herättämiin kysymyksiin.

Monet ilmastotutkijat katsoivat, että Marcottin ja kumppaneiden löydökset vahvistavat näkemystä siitä, että ilmasto on lämmennyt 1900-luvulla (siirryt toiseen palveluun) huimaa vauhtia. Tätä ilmiötä kutsutaan "jääkiekkomailakäyräksi", koska pitkän tasaisen lämpötilakauden jälkeen ilmaston lämpötila näyttäisi tilastojen perusteella nousseen jyrkästi sadan viime vuoden aikana. Kuvio muistuttaa jääkiekkomailaa.

Tutkimuksen tekijät huomauttavat kuitenkin, että heidän 1900-luvulta keräämänsä tiedot eivät ole tilastollisesti niin päteviä, että niiden perusteella voitaisiin tehdä pitäviä johtopäätöksiä siitä, miten ilmasto on muuttunut suuntaan tai toiseen 1900-luvulla. On siis väärin sanoa, että heidän tutkimuksensa vahvistaisi osaltaan jääkiekkomailateoriaa. Tästä huolimatta Marcott kumppaneineen muistuttavat, että reilun sadan vuoden ajalta kerätty muu paleoklimaattinen aineisto vahvistaa, että ilmasto näyttäisi lämmenneen tänä aikana.

Joissakin tutkimusta siteeranneissa julkaisuissa todettiin myös, että Marcottin ja hänen kollegoidensa tutkimus antaisi lisävahvistusta sille, että ilmasto on lämmennyt sadan viime vuoden aikana paljon nopeammin kuin koskaan aiemmin 11 300 vuoteen. Marcott, Shakun, Clark ja Mix muistuttavat kuitenkin, että heidän tutkimuksensa ei suoranaisesti edes vastaa tähän kysymykseen; heidän käyttämänsä aineisto on kerätty keskimäärin 120 vuoden välein, joten sen perusteella ei voi tehdä tilastollisesti päteviä johtopäätöksiä ilmaston muuttumisesta sadan vuoden aikajaksolta.