Myyräkannan romahdus hyödyttää jänistä

Nyt eletään myyräkatoaikaa, mutta runsaista jäljistä päätellen jäniksellä pyyhkii hyvin. Metsäntutkimuslaitoksen professorin Heikki Henttosen mukaan jänis ja metsäkanalinnut hyötyvät myyräkannan vaihteluista. Myyräkantojen huippuvuodet voivat pian olla historiaa, mikäli parikymmentä vuotta jatkunut suuntaus ei muutu.

luonto
Jänis talviturkissa.
Keväthangilta näkee, että jänikset ovat liikekannalla.Yle

Vuosina 2010-2011 elettiin myyrä- ja sopulikantojen huippuvuotta. Esimerkiksi Lapissa ei miesmuistiin ollut yhtä paljon myyriä, kuin pari vuotta sitten. Huippumyyrävuotena ketut ja petolinnut saalistavat myyriä, jolloin metsäkanalintujen ja muun pienriistan kannat pääsevät vahvistumaan.

Myyräkannan romahtaessa lähes nollaan, romahti myös saalistajien määrä seuraavana vuonna.

- Kun myyrät romahtaa, ketut romahtaa, se periaatteessa voi vaikuttaa riistaan siinä vaiheessa huonosti, mutta jos se petokanta romahtaa kunnon syvälle, se auttaa riistaa toipumaan, selvittää luonnon kiertokulkua professori Heikki Henttonen.

Myyräkanta on tällä hetkellä monin paikoin aivan nollassa. Myös sopulien määrä on varsin vähäinen. Lumen alla ei siis ole odotettavissa suuria myyrätuhoja.

Myyrien huippuvuodet pian historiaa?

Professori Heikki Henttonen on ollut mukana kansainvälisessä tutkijaryhmässä, joka on selvittänyt, että myyräkantojen vaihtelut ovat vaimentuneet voimakkaasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Usean kymmenen vuoden aikana tehty seuranta osoittaa, että ympäri Eurooppaa myyrämäärien erot huippuvuosina ja katovuosina eivät enää ole niin suuria kuin ennen.

- Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä, Henttonen sanoo.

Myyräkantojen vaihteluvälin muutos johtuu pääasiassa siitä, että keväisin myyräpopulaatio ei ole enää niin suuri kuin ennen. Koska muutos on samankaltainen ympäri Eurooppa, todennäköisin syy tälle on ilmastonmuutos.

- En sanoisi, että tämä on epäluonnollista tai luonnollista vaan se on yksinkertaisesti muutosta, mutta minkäs sille voi, jos se liittyy vaikka ilmaston muuttumiseen, Henttonen toteaa.

Kun huippuvuosien myyrämäärät eivät enää ole yhtä runsaita, kuin ennen, tietä se muun muassa pienempiä kasvituhoja ja vähemmän myyristä johtuvia sairauksia, kuten myyräkuumetta. Kolikolla on kuitenkin kaksi puolta.

- Siinä on tietysti pulmia, jos kasvilajiston suhteet muuttuvat ja petolintukannat heikkenevät, Henttonen toteaa.

Monet muut eläimet käyttävät myyriä ravintonaan. Myyrä on yksi tärkeä ravinnonlähde myös uhanalaiselle naalille.