Suomen luontoon muualta levinneet vieraslajit ovat vuosi vuodelta suurempi ongelma. Metsähallituksen suojelubiologi Maaret Väänäsen mukaan vieraslajien leviämistä edesauttaa ilmaston lämpeneminen, mutta turhan usein myös suomalaisten oma toiminta.

- Asutus leviää ja puutarhoihin istutetaan mitä erilaisempia lajeja. Esimerkiksi Itä-Suomeen on levinnyt uudempina tulokkaina sellaisia lajeja kuin japanintatar ja karhunköynnös, Väänänen harmittelee.

Vieraslajien aiheuttama haitta koskee pääasiassa kotoperäisiä lajeja, jotka eivät pysty kilpailemaan tulokkaiden kanssa elintilasta. Tällöin puhutaan luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä, eikä sen kaikkia vaikutuksia pystytä arvioimaan.

- Ei tiedetä, kuinka paljon lajeja luonnosta voidaan ilman, että siitä olisi haittaa isommille ekosysteemeille, ihmisille ja luonnon "ilmaiseksi tuottamille palveluille" kuten pölyttäjille tai pohjaveden tuottoon.

On iso kysymys, mitä halutaan niillä teoilla, joilla tiedetään olevan vaikutusta ekosysteemiin.

Japo Jussila

Toisaalta esimerkiksi jättiputki on jo niin ahkerasti levinnyt, että sillä on myös laajempia taloudellisia vaikutuksia.

- Se valtaa vesistöjen varsia ja saattaa estää virkistyskäytön tai rannoilta kalastamisen. Se voi myös aiheuttaa tonttien arvon alenemista, kertoo Väänänen.

Täplärapu oli ylivoimainen jokirapuun verrattuna

Täplärapu on eläinkunnan puolella klassinen esimerkki Suomen luontoon voimakkaasti vaikuttaneista tulokkaista. Laji kotiutettiin Suomeen 1960-luvun lopulla siinä toivossa, että se korvaisi taloudellisessa mielessä kotoperäisen jokiravun.

- Silloin jo puhuttiin, että onko järkeä tuoda Pohjois-Amerikasta makeanvedenrapu korvaamaan jokirapua. Sitten osoittautui, että täplärapu syrjäyttää jokiravun, mutta ei esimerkiksi kestä rapuruttoa pohjoisissa olosuhteissa niin hyvin kuin ajateltiin, Itä-Suomen yliopiston rapubiologi Japo Jussila sanoo.

Täpläravun voittokulku perustui siihen, että se on jokirapuun verrattuna aggressiivinen leviäjä ja kestää jonkin verran kantamaansa rapuruttoa. Mutta mikä vahvan täpläravun levittämisestä tekee eettisesti arveluttavaa?

- Ihmisen vaikutus luonnon kiertokulussa näkyy joka tapauksessa, puututaanko lajien leviämiseen tai ei. Mutta se on iso kysymys, mitä halutaan niillä teoilla, joilla tiedetään olevan vaikutusta ekosysteemiin. Tällä hetkellä jokiravun säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää, Jussila päättää.

Nykyisessä rapustrategiassa on tavoitteena täpläravun levinneisyyden rajaaminen Vaasa–Jyväskylä–Lappeenranta-linjan eteläpuolelle.