500 virolaista keskustelee paremmasta politiikasta

Tallinnassa järjestetään tänään lauantaina suuri keskustelutapahtuma, jossa käydään läpi kansalaisaloiteideoita. Rahvakogu-nimeä kantava projekti sai alkunsa syksyn avoimempaa politiikkaa vaatineesta kansanliikkeestä.

Ulkomaat

Tallinnan Laululavan suuri keskustelutilaisuus on reilut neljä kuukautta kestäneen Rahvakogu-projektin huipentuma.

Rahvakogu-verkkosivustolla kerättiin alkuvuoden aikana lähes 2 000 kansalaisaloiteideaa, jotka sitten analysoitiin ja niputettiin aihealueiksi. Pääteemoja ovat puolueiden rahoitus ja kilpailu sekä päätöksenteon avoimuus.

Yksi keskustelupäivään asti päässeistä ehdotuksista on Liia Hännin tekemä. Hänni on entinen kansanedustaja ja vetää nyt valtion verkkodemokratiaohejelmaa.

Hänni esitti, että kansalaisaloitteiden tekemisen säännöt pitäisi Virossa vakiinnuttaa. Suomessa 50 000 allekirjoituksen lakialoitetta voidaan esittää eduskunnalle, mutta Virossa vastaavaa mahdollisuutta ei vielä ole.

- Kansalaisalotteille on tilausta, ja Rahvakogu edesauttaa asian eteenpäin viemistä. Olen optimistinen, Hänni sanoo.

Idealaari, ei vallankumous

Rahvakogu perustettiin marraskuussa, kun virolaisten tyytymättömyys maan politiikkaan oli poikinut adresseja ja mielenosoituksia. Taustalla oli muun muassa päähallituspuolueen rahoitusskandaali.

Tallinnan yliopiston valtio-opin professori Leif Kalevin mukaan Rahvakogusta ei kuitenkaan ole suureksi mullistajaksi.

- Rahvakogu on ideahanke, venttiili kansalaisyhteiskunnalle. Uskoisin, että keskivertokansalainen ei huomaa Rahvakogua, se on kansalaisyhteiskunnan eliitin projekti ja heille mahdollisuus tuoda ideoitaan voimakkaammin esille, Kalev toteaa.

Hän kuitenkin uskoo, että joihinkin lakeihin on muutoksia.

- Vaikka kovin monet ehdotukset eivät ilmeisesti mene läpi, tunne siitä, että kansalaisyhteiskunnalla on rooli ja se on varteenotettavampi kuin tähän asti, on hankkeen tärkein vaikutus, Kalev sanoo.

Keskustelupäivän kaltaisia kansankäräjiä ei ole ennen Virossa järjestetty.

Kyselytutkimusfirma etsi keskustelijat niin, että 500 tavallisen ihmisen kansankokous edustaa keskiverto-Viroa niin sukupuolen, kotipaikkakunnan kuin esimerkiksi koulutustaustan suhteen.

Keskustelupäivän jälkeen Rahvakogu-projektin alullepannut presidentti Toomas Hendrik Ilves esittää ehdotukset Viron parlamentille, Riigikogulle. Keskustelupäivässä käydään läpi myös se, tulisiko Rahvakogu muuttaa kertaluonteisesta projektista pitkäaikaisemmaksi vaikutuskanavaksi.