Virolaisten kansankokous yllätti: Presidentinvaalista ei haluta kansanvaalia

Kansalaisilta internetissä kerätyt ja lauantaina äänestykseen alistetut ajatukset tuottivat ehdotuksia puolueiden ryhtiliikkeeksi ja vaalien houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Ulkomaat

Virolaisten esittämiä ajatuksia yhteiskuntansa parantamiseksi on käsitelty Tallinnassa suuressa keskustelu- ja äänestystilaisuudessa. Rahvakogu- eli kansankokous-verkkosivulle tehdyt parituhatta ehdotusta tiivistettiin 18 kysymykseksi, joista noin 300 satunnaisesti valittua kansalaista pääsi äänestämään. Kutsuttuja oli 500, mutta kaikki eivät tulleet Tallinnan laululavalla järjestettyyn tilaisuuteen.

Kannatusta saivat muun muassa ehdotus kansanäänestysten järjestämisestä sekä puolueiden perustamisen helpottaminen niin, että 200 perustajajäsentä riittäisi nykyisen tuhannen sijaan.

Vaalikynnys haluttaisiin laskea kolmeen prosenttiin, ja vaaleissa voittaneen tulisi myös ottaa paikkansa vastaan. Nykyisessä järjestelmässä osa suosituista ehdokkaista vain kerää ääniä puolueelle, ei edes aio kansanedustajaksi.

Sen sijaan ajatus presidentin valitsemisesta kansanvaalilla ei saanut kannatusta, mikä ehkä oli rahvakogun suurin yllätys. Virossa presidentin valitsee parlamentti, ja keskusteluissa on usein noussut esiin vaatimus Suomen kaltaisesta järjestelmästä.

Parlamentti pui ehdotuksia, jos on puidakseen

Kansankokouksen äänestäjien suuri enemmistö halusi lakimuutosta, joka pakottaisi puolueet kertomaan, mistä ne saavat rahallista tukea. Juuri tämä kysymys oli iso tekijä kansankokouksen synnyssä, sillä nykyisen lain perusteella ei tullut selvyyttä hallituspuolueiden viimevuotiseen rahoitusskandaaliin. Se sai virolaiset osoittamaan poikkeuksellisen näkyvästi mieltään.

Rahvakogu on presidentti Toomas Hendrik Ilveksen ajatus. Hän on myös luvannut viedä rahvakogun hyväksymät hankkeet tiedoksi riigikogulle, parlamentille. Eri asia on, säädetäänkö niiden pohjalta mitään lakeja.

Kansankokouksen äänestykseen osallistuneet haluaisivat, ettei hanke jää yhteen kertaan. Virallista rahoitusta valtion budjetista sen jatkamiselle ei kuitenkaan perätty.