Tomaattikunta Närpiö tunnetaan myös maahanmuuttajistaan

Pikkuinen Närpiön kunta Pohjanmaan rannikolla on merkillinen poikkeus suomalaiskuntien joukossa. Yleensä maahanmuuttajat keskittyvät suuriin kaupunkeihin, mutta noin 9500 asukkaan Närpiössä kansainvälistä väkeä on jopa kymmenesosa kaupunkilaisista. Sopeutumista Suomeen helpottaa kunnan ruotsinkielisyys.

Kotimaa
Tomaatit kypsymässä tertussa.
Heidi-Maria Harju / YLE

Maaseutumainen pikkukaupunki Närpiö Pohjanmaan rannikolla tunnetaan perinteisesti kasvihuonetomaateistaan. Mutta nykyisin kunta on tunnettu myös siitä, että siellä asuu suuri joukko maahanmuuttajia.

Siirtolaisuusinstituutin aluepäällikkö Markku Mattila pitää Närpiötä todellisena poikkeuksena muiden kaupunkien joukossa. Väkiluvusta jopa kymmenesosa on muuttanut Suomen rajojen ulkopuolelta. Tämän perusteella Närpiön voidaan sanoa olevan yksi Suomen kansainvälisimmistä kaupungeista.

- Ehdottomasti. Äkkiä arvioiden voi sanoa, että siellä puhutaan noin 35:ttä kieltä, Mattila sanoo.

- Se on aika huomattava Baabelin - ei torni kun ollaan Pohjanmaalla - mutta tasanko, hän velmuilee.

Eniten tulijoita Balkanilta

Eniten kunnassa puhutaan ruotsin ja suomen lisäksi bosniaa, jota puhuu yli 200 närpiöläistä. Seuraavaksi puhutuimmat ovat serbokroatia ja vietnam, joita puhuu yli sata maahanmuuttajaa kumpaakin.

Venäjää, liettuaa, thai-kieltä ja viroa puhuu kutakin puolisen sataa maahanmuuttajaa ja sekä ukrainaa että espanjaa parikymmentä. Myös hollantia ja valkovenäjää puhuu äidinkielenään kymmenkunta närpiöläistä. Muiden kielten puhujia on muutamia.

Kaikki voidaan järjestää. Ei ole tätä unmöglich, mahdotonta

Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti

Yleensä maahanmuuttajat keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja etenkin pääkaupunkiseudulle. Närpiössä maahanmuuttajien sopeutumista helpottaa etenkin kunnan ruotsinkielisyys.

Ruotsi on usealle ennestään tuttu, yhteinen kieli. Etenkin Balkanilta tulevat oppivat ruotsia helposti, se ei ole heille "temppu eikä mikään".

- Heillä saattaa olla kosketuksia saksaan. Jos tätä on vähänkin, ruotsi avautuu kummasti. Ennen vanhaan sanottiin, että ruotsi on saksan murre, ja näin se taitaa olla, Markku Mattila kuvaa.

Närpiön malli toimii

Närpiössä maahanmuuttajien kotoutuminen on sujunut hyvin. Kaupunkilaiset ovat ottaneet tulijoiden kotouttamiseen myös itse aktiivisen roolin.

Usein tulijat työskentelevät pienillä työpaikoilla, esimerkiksi kasvihuoneissa, jonne sopeutuminen on ollut helpompaa kuin suurelle työpaikalle. Myös työnantajat ovat auttaneet tulijoita heidän jokapäiväisissä ongelmissaan, esimerkiksi päiväkotipaikan haussa.

- Kielikursseja on järjestetty työpaikoilla, jopa työaikana, että on saatu yhteistä puhuntapohjaa.

Onnistunut kotouttaminen tunnetaan "Närpiön mallina". Toimivasta mallista kertoo se, että useat ovat muuttaneet kuntaan perheineen. Myös moni lapsi syntyy nykyisin närpiöläisenä.

- Se kyllä kummasti kotouttaa aikuisia ja ankkuroi heitä, aluepäällikkö Markku Mattila summaa.

Hänen mukaansa Närpiön mallia voitaisiin soveltaa myös muihin pikkukuntiin. Pienen kunnan etuna on, että asiat on aina helppo järjestää, kun viranhaltijat tuntevat toisensa muutenkin kuin tiskin ylitse.

- Kaikki voidaan järjestää. Ei ole tätä "unmöglich", mahdotonta. Minä tunnen sinut ja katsotaan, mitä voidaan tehdä.

Avainsana: Siirtolaisuus

Siirtolaisuusinstituutin aluepäälliikkö Markku Mattila pitää selityksenä maahanmuuttajamyönteisyydelle närpiöläistä empaattisuutta, henkistä ilmapiiriä, joka kumpuaa ennen kaikkea siirtolaisuudesta.

Närpiöllä on jo vanhastaan kokemusta sekä Amerikan- että Ruotsin siirtolaisuudesta.

- Heillä on joko omaa kokemusta tai suvun perimätietoa siitä, millaista on siirtolaisuus, siirtolaisen elämä ja asema. Heillä ollut hyvin maahanmuuttajamyönteinen ilmapiiri jo ennen kuin ensimmäistäkään maahanmuuttajaa tuli, Markku Mattila kertoo.

Lisäksi närpiöläisillä on kokemusta myös pakolaisuudesta, koska seudulla asutettiin sotien jälkeen karjalaisia evakoita.

Mattila ihmettelee sitä, miten muualla Suomessa on jo unohdettu se, että Suomestakin on aina lähdetty. EU avasi ovet, mutta aina on matkustettu.

- Nyt ollaan samassa tilanteessa kuin sata vuotta sitten. Silloinkin saattoi matkustaa!

Lähteet: Markku Mattila ja Krister Björklund: Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta. Närpiön malli maahanmuuttajien kotouttamisessa.