Kiasman johtaja: Olen rohkea realisti

Viisitoista vuotta täyttävä nykytaiteen museo Kiasma on pitänyt pintansa vähenevistä resursseista huolimatta. Kalleimmat näyttelynsä se tuottaa yhdessä ulkomaisten museoiden kanssa. Juhlavuoden mittava satsaus on nykytaiteen suomalaisen maailmantähden Eija-Liisa Ahtilan laaja näyttely.

kulttuuri
Kiasman johtaja Pirkko Siitari.
Juhlavuoden mittava satsaus on nykytaiteen suomalaisen maailmantähden Eija-Liisa Ahtilan laaja näyttely.

Kiasman kolmannessa kerroksessa käy kuhina. Koko tila pannaan uusiksi Eija-Liisa Ahtilan tulossa olevaa näyttelyä varten. Ahtilan esikunta on toimittanut Kiasmalle ohjeet siitä, miten tila jaetaan ja väritetään. Sama kuvio on toistunut Tukholman Modernin taiteen museossa, jossa Ahtilan laaja näyttely vieraili ensin.

-Tämä on Kiasman normaalia kansainvälistä toimintaa. Haluamme tehdä yhteistyötä kansainvälisten museoiden kanssa monesta syystä, kuten siksi, että näyttely saa enemmän näkyvyyttä ja yleisöjä. Se on myös taloudellisesti järkevää, koska kustannuksia voi jakaa, museonjohtaja Pirkko Siitari kertoo.

Tähtiä on

Viisitoistavuotias Kiasma on kotimaisen nykytaiteen silmätikku. Sen ohjelma- ja hankintapolitiikka herättävät taidekentässä ristiriitaisia tunteita, ja museota on arvosteltu muun muassa kansainvälisten vetonaulojen puuttumisesta.

Museonjohtajan mielestä kyse on näköharhasta.

- Meillähän on koko ajan suuria kansainvälisiä tähtitaiteilijoita esillä, Eija-Liisa Ahtila on siitä hyvä esimerkki, ja jos katsoo Kiasman kokoelmanäyttelyjä, niissä on mukana useita kansainvälisiä nykytaiteilijoita.

Romanialaisen Dan Perjovschin näyttely Kiasmassa.
Romanialaisen Dan Perjovschin näyttely Kiasmassa. Yle

Kävijöitä riittää

Tilastojen valossa Kiasma vetää tasaisesti yleisöä puoleensa. Kävijämäärät kasvavat kohisten joka viides vuosi kun ARS-näyttely täyttää museon.

Siitari on erityisen ylpeä viime vuoden kävijämääristä, sillä ne olivat yhtä hyvät kuin vuonna 2011 ARS-näyttelyn jäljiltä. Kiasmassa kävi kahden viime vuoden aikana kumpanakin hieman yli 182 000 ihmistä. Sillä museo piti myös Valtion taidemuseon johdon tyytyväisenä.

- Uskoisin niin, että meillä voisi olla mahdollisuus jopa kasvattaa yleisömääriä jonkun verran. Se vaatii ehkä enemmän panostuksia markkinointiin ja jonkun verran myös ohjelmistoon, Siitari toteaa.

Arvostusta piisaa

Samaan aikaan, kun kulut ovat nousseet, Kiasman toimintamäärärahat ovat laskeneet ja yksityinen sponsoriraha vähentynyt. Museo tekee siksi yhä enemmän yritysyhteistyötä, joka perustuu palvelujen vaihtamiseen: Kiasma hakee lisää tunnettuutta yritysyhteistyöstä median ja mainostoimistojen kanssa.

Siitari ottaa usein puheissaan esille Kiasman kansainvälisen aseman.

- Kiasma on arvostettu museo kansainvälisesti ja meillä on ihan hyvät neuvotteluasemat. Saamme usein teoksia lainaksi jos haluamme, se ei ole ongelma. Ammattitaitoamme arvostetaan, Siitari kehuu.

Pirkko Siitari nostettiin museonjohtajan paikalle talon sisältä, kokoelmaintendentin tehtävästä. Sitä ennen hän johti Keravan taidemuseota.

Nykytaiteen museo Kiasma Helsingissä.
Yle

Olen rohkea realisti

Museona Kiasma vetää puoleensa nuoria ja nuoria aikuisia, joista taidelaitokset kilpailevat. Kaksi viidestä Kiasman kävijästä on alle 35-vuotiasta.

- Sanoisin, että Kiasman konsepti toimii aika hyvin. On kiinnostavaa huomata, että näin nuori museo on saavuttanut näin merkittävän aseman ja jalansijan suomalaisessa kulttuurielämässä ja taiteessa myös kansainvälisesti, Siitari hehkuttaa.

Kiasman järjestyksessä neljännellä johtajalla on jalat omien sanojensa mukaan tiukasti maassa.

- Olen rohkea, mutta myös realisti, koska olen vastuussa myös taloudesta ja tuloksesta. Haluaisin, että ohjelmistossa on sekä rohkeutta, yllätyksiä että riskejä, mutta myös samalla sellaisia näyttelyjä, jotka vetoavat myös suuriin yleisöihin.