Rakennusperintö säilyy parhaiten, kun sitä käytetään

Vanhan rakennusperinnön säilymisen avain piilee siinä, että rakennukset pysyvät käytössä. Kenelläkään ei ole varaa kaiken arvokkaan museointiin. Hämeenlinnassa on onnistuttu pitämään huolta arvokkaasta punatiilirakennuskannasta.

Kotimaa
Hämeenlinnan Linnankasarmien Upseerinrannan tiilijulkisivun yksityiskohtia
Nina Keski-Korpela / Yle

Hämeenlinnassa on säilynyt runsaasti vanhaa punatiilirakentamisen perintöä, tunnetuimpana maamerkkinä Hämeen linna ja sen lähistöllä sijaitsevat vanhat kasarmirakennukset.

Onnistunut esimerkki arvorakennusten kunnostamisesta löytyykin Linnankasarmeilta. Puolustusvoimien asuntokantaa hallinnoivalla Kruunuasunnot Oy:llä on Linnankasarmien alueella viisi rakennusta, joissa on 28 asuntoa, yhteensä asuinneliöitä on noin 2 500. Kruunuasunnot Oy:n aluepäällikkö Ari Paajanen kertoo, että Linnankasarmien kehittämistyö alkoi jo vuonna 2004.

- Siinä vaiheessa lähdettiin liikkeelle alueen kokonaisuuden kehittämisestä, verkostojen uusimisesta ja asemakaavan uudistamisesta ja sitten lähdettiin nykyisten rakennusten peruskorjaustöihin.

- Rakennukset alkoivat olla elinkaarensa loppupäässä, erittäin huonokuntoisia, lähes asuinkelvottomassa kunnossa, ja niiden peruskorjaustarve oli välitön. Siihen ryhdyttiin heti, aloittaen Upseeriranta-nimisestä kerrostalosta, kertoo Paajanen.

Kaivaustöissä tieto karttuu

Liikkeelle lähdettiin alueen ehdoilla ja historiallisista näkökohdista: alueen historiallinen arvo haluttiin säilyttää.

- Kartoitimme rakennusten kunnon ja alueen kokonaisuudessaan. Alue on asetuksella suojeltu ja se asetti erittäin suuria vaatimuksia myös maanrakennustöihin. Yhtään ainutta kuoppaa ei saanut kaivaa ilman, että käytiin asia etukäteen Museoviraston kanssa läpi ja arkeologit kävivät tutkimassa kaivantoja.

Museoviraston Hämeenlinnan aluetoimistosta intendentti Anu Laurila kertoo, että kaivaustöiden yhteydessä voidaan saada kaupunkiarkeologisesti merkittävää tietoa.

- Merkit vanhasta kaupungista merkitään muistiin ja tieto lisääntyy. Joskus saadaan ihan uutta tietoa ja sitä voidaan myös verrata tietoihin, joita kaupungista on, esimerkiksi vanhoissa kartoissa.

Vanhoista asunnoista nykyaikaisia asuntoja

Peruskorjauksen tavoitteena oli tehdä nykyaikaisia asuntoja. Uusi ja vanha onkin alueella onnistuttu sovittamaan yhteen.

- Ainoa negatiivinen puoli ovat nämä kustannukset, arvokkaita rakennuksia korjatessa samalla hinnalla ei pysty perusparannusta tekemään kuin tavallisissa rakennuksissa. Peruskorjaus kerrostalon osalta tuli arviolta 30-40 prosenttia kalliimmaksi, kertoo Ari Paajanen.

Alueesta on tullut viihtyisämpi ja Linnankasarmeja ympäröivän kansallisen kaupunkipuistonkin vaatimukset on huomioitu ympäristön kunnostamisessa.

- Kyllä rakennusperinteen vaalimisen kannalta on erittäin suuri merkitys, että on pystytty säilyttämään näin vanhat rakennukset ja saattamaan ne asumiskelvolliseen kuntoon, Paajanen sanoo.

Käyttö säilymisen avain

Asuminen - tai käyttö ylipäätään - pitää rakennukset kunnossa ja varmistaa rakennusten säilymisen jälkipolville, kertoo Ari Paajanen.

- Sillä on erittäin suuri merkitys, että näitä käytetään. Jos niitä kunnostettaisiin vain museoiksi, niin ei valtiolla tai millään kunnalla ole varaa sillä tavalla ylläpitää rakennuksia. Käyttäminen on olennaista ja silloin ne myös säilyvät paremmin kunnossa.

Omistajalla on motivaatio pitää rakennukset kunnossa, kun niillä on käyttötarkoitus.

Anu Laurila

Samoilla linjoilla on myös Museoviraston intendentti Anu Laurila.

- Silloin omistajalla on motivaatio pitää rakennukset kunnossa, kun niillä on käyttötarkoitus. Mikä tahansa käyttö ei kuitenkaan sovi mihin tahansa rakennukseen. Ei esimerkiksi ole järkevää sellainen, missä joudutaan tekemään liian paljon muutoksia suojeltuun rakennukseen.

- Jos uudiskäyttö johtaa purkamiseen, niin että vain julkisivu jää jäljelle, niin se ei tarkoituksenmukaista ja tulee myös hyvin kalliiksi. Olevaan rakentaminen on vaikeampaa kuin nollasta aloittaminen, hän muistuttaa.

Panssarisoittokunta lopettaa toimintansa ja sen harjoitustilana Linnankasarmeilla olleen ns. soittokunnan rakennuksen suhteen ei lopullisia ratkaisuja ole vielä tehty.

- Toki toivottaisiin kovasti, että siinä jatkaisi sopiva vuokralainen. Se selviää tämän vuoden aikana, kertoo Ari Paajanen.

Myös Suomen kasarmien alueen kohtalo on toistaiseksi avoin, kun rakennukset tyhjenevät Puolustusvoimien käytöstä vuoden 2015 alkuun mennessä. Senaatti-Kiinteistöt on aloittanut neuvottelut Hämeenlinnan kaupungin kanssa alueen jatkosuunnitelmista.

Uusi ja vanha elävät rinnakkain

Linnankasarmien alueelle on jo tehty ja vielä suunnittelussa myös uutta asuntorakentamista. Niiden ominaisuudet ja rakennusoikeudet on määritelty asemakaavassa. Esimerkiksi pintamateriaalien pitää sopia ympäristöön, mutta vanhaa ei pidä matkia, sanoo Anu Laurila.

Kaiken uuden ei tarvitse erottua uutena, vaan voidaan tehdä myös vanhahtavaa niin, että ammattilainen näkee sen moderniksi rakennukseksi.

Anu Laurila

- Vanhahtava käy joskus, joskus ei. Kaiken uuden ei tarvitse erottua uutena, vaan voidaan tehdä myös vanhahtavaa niin, että ammattilainen näkee sen moderniksi rakennukseksi. Restaurointi-ideologia perustuu Venetsian julistukseen, jonka mukaan uusien osien pitäisi erottua vanhasta selkeästi. Nykyään katsotaan, että se voidaan erottaa hienovaraisemminkin kuin rakentamalla jotain täysin modernia.

Esimerkiksi Hämeenlinnan Poltinahon alueella oli tarkoitus kunnostaa asunnoiksi puurakenteinen entinen sotilassairaala, mutta urakoitsija päätyikin kesällä 2010 itse purkamaan huonokuntoisen rakennuksen, ilman laillista lupaa. Alueen asemakaavassa edellytettiin, että vuodelta 1855 peräisin ollut alueen vanhin rakennus suojellaan. Uudisrakennuksen pitää kuitenkin muistuttaa menneestä ajasta.

- Rakennus purettiin luvatta, mutta kun katsottiin, että se oli Poltinahon rakennuksista merkittävin, niin sen hahmon pitäisi säilyä alueella. Silloin analysoitiin, mistä sen luonne ja ominaispiirteet koostuvat.

- Vanha rakennus olisi pitänyt dokumentoida huolella, sieltä löytyi mielenkiintoisia maalauksia ja pintakäsittelyjä, mutta se tieto menetettiin, harmittelee Anu Laurila.

Ylen toimitukset eri puolilla Suomea ja radion ajankohtaisohjelmat käsittelevät aina torstaisin yhteistä teemaa. Yle Radio Suomen Ajantasan Torstaiseuran aiheena on rakennusperinnön vaaliminen 11.4. kello 14.30-15.00.