Maan ensimmäinen ORC-voimala kohosi Toholammille

Kaukolämmön ja sähköntuotannon yhdistävän pienvoimalan putkistossa kiertää veden sijaan öljy. Leijupetikattila on puolestaan bioenergian suhteen miltei kaikkiruokainen.

tekniikka
Toholammin voimalaitos
Kalle Niskala / Yle

Toholammin Energian uusi kaukolämpöä ja sähköä tuottava voimala on laatuaan ensimmäinen Suomessa. ORC-tekniikassa (Organic Rankine Cycle) laitoksen putkissa kiertää veden sijaan silikoniöljy. Tämä on täysin uutta Suomessa, Euroopassa vastaavia on parisataa. Noin 300 asteisella silikoniöljyllä puolestaan lämmitetään hyvin matalan höyrystymispisteen omaavaa öljyä, höyry pyörittää puolestaan sähköä tuottavaa generaattoria.

Sähköä laitos tuottaa noin viidesosan kaukolämmön määrästä

Suljetun öljykierron etu vesihöyryyn verrattuna on voimalan rakenteita säästävä pienempi käyttöpaine. Alhainen höyrystyslämpötila takaa hyvän hyötysuhteen.

Modernin leijupetikattilan etuna arinakattiloihin verrattuna on joustava polttoainevalikoima.

– Voimme polttaa haketta, jyrsinturvetta, kuorta, sahanpurua ja jopa kantohaketta aiomme kokeilla. Jää nähtäväksi miten se toimii, koska siinä on paljon kiintoaineita. Kantohakkeen kanssa on ollut monessa paikassa ongelma, kertoo Toholammin Energian projektipäällikkö Juhani Asiainen.

Työtä lähiseudulle

Voimalaitos käyttää noin kaksi täysperävaunurekallista polttoainetta vuorokaudessa. Mitä lähempänä se tuotetaan, sen kannattavampaa. Toholammille ajetaan 50-100 kilometrin säteeltä.

Pitkälle automatisoitu voimala työllistää toimitusjohtajan lisäksi kaksi työntekijää eli esimerkiksi yöt sujuvat automaatin varassa. Voimalaitosta voidaan säätää tietokoneen välityksellä vaikkapa kotoa, ainoastaan mekaaniset viat vaativat ihmiskäden puuttumista peliin.

Toivotaan että tämä nyt avaa pään Suomessa vastaavanlaisille laitoksille.

projektipäällikkö Juhani Asiainen

Voimalaitos tukee omalta osaltaan hajautetun sähköntuotannon kehitystä, Toholammilla toivotaan mallin yleistyvän.

– Toivotaan että tämä nyt avaa pään Suomessa vastaavanlaisille laitoksille. Saisimme näitä pieniä voimalaitoksia ympäri Suomen, tietääkseni yksi ORC-voimala on jo Posiolle tulossa, kertoo Asiainen.

Kunnanjohtaja löysi voimalan internetistä

Lampille suunniteltiin aluksi perinteistä lämpölaitosta, mutta mieli muuttui kun kunnanjohtaja surffaili netissä tietoa etsien. Perinteisellä ajattelumallilla voimalan tuotanto olisi jäänyt pieneksi ja lämmön hinta korkeaksi.

– Nyt kun saimme tähän mukaan teollisuutta ja saimme sähköntuotantoa, niin volyymi kasvoi ja nyt meidän sähkön- ja lämmöntuotanto on kohtuuhintaista, kertoo kunnanjohtaja Jari Kangasvieri.

Toholammilla toivotaan, että laitoksen käyttämää kuumaa öljykiertoa voitaisiin hyödyntää myös viereisellä teollisuusalueella, se sopisi hyvin esimerkiksi muoviteollisuuden tarpeisiin.

Motiva palkitsikin Toholammin Energian ennakkoluulottomuudesta, vaikka uudella voimalaitoksella on vasta koepoltot käynnissä.

Toholampi näyttää Motivan mukaan esimerkkiä siitä, miten julkinen sektori voi olla puhtaamman ja energiatehokkaamman teknologian edelläkävijä. Motivan arvion mukaan laitosinvestoinnin myötä hiilidioksidipäästöt vähenevät 2000 tonnia vuodessa.