Kevät houkuttaa juoksijat kaduille

Keväisin kadut täyttyvät juoksuaskelista. Kun asfaltti alkaa pilkottaa lumen alta, moni kaivaa lenkkarit kaapin perältä. Juoksu sinänsä on helppo laji – jos sen vain malttaa aloittaa maltilla.

terveys
YLE / Maija-Liisa Juntti

Oulu ei ole ainoastaan talvipyöräilykaupunki. Hyvin hoidetut tiet palvelevat polkijoiden lisäksi myös juoksijoita. Keväisin juoksukoulut täyttyvät innokkaista harrastajista.

- Viime vuosina juoksussa on ollut kova hype päällä, kertoo Oulun Pyrinnön juoksukouluohjaaja Marko Keskitalo.

Kaikki lähtee kengistä

Juoksu on helppo aloittaa. Keskitalon mukaan alkuun tarvitaan vain kunnon kengät, joihin kannattaa panostaa. Oikein valitut kengät voivat auttaa ennaltaehkäisemään mahdollisia vaivoja.

- Juoksijaa vaivaavat yleensä erilaiset jalkavaivat, mutta myös selkävaivoja voi ilmetä. Tyypillisiä ovat esimerkiksi erilaiset jänteiden tai jänteiden kiinnityskohtien kiputilat ja tulehdukset, lihasten ärsyyntymiset ja säärikivut, esimerkiksi penikkatauti. Juoksijaa voi vaivata myös juoksijan polvi eli kipu polven ulkosyrjässä. Aika tyypillinen on myös isovarpaan tyvinivelen kipu tai nivelrikko, summaa Mehiläisen Liikuntaklinikan liikuntalääketieteen erikoislääkäri Hanna Junttila.

Jalkojen kuntoa ajatellen pehmein ja mukavin juoksualusta olisi pururata.

- Pururata on raskaampi alusta, joten siinä aloittelijoilla ei tule juostua liian nopeasti. Myös asfaltti on hyvä alusta. Itse tykkään juosta molemmilla, Keskitalo summaa.

Helppo aloittaa – vaikea lopettaa

Aluksi on hyvä lähteä liikkeelle rauhallisesti.

- Alussa kannattaa lähteä kävellen liikkeelle ja lisätä juoksua asteittain mukaan, Keskitalo opastaa.

Juoksu ei ole välinelaji. Tärkeämpää on oikea tekniikka.

- Olen verrannut juoksemista taiteisiin. Eihän voi esimerkiksi kirjoittaa huippukirjaa Waltarin tyyliin ilman harjoittelua. Samoin juoksemisen kanssa harjoittelu on tärkeää, Keskitalo muistuttaa.

Keskitalo myöntää juoksijoiden keskuudessa olevan varsinaista juoksuhuumaa. Kun mieluisaan harrastukseen yhdistää liikunnan synnyttämän endorfiinin, johtaa se pahimmillaan siihen, että juoksua harrastetaan omasta kunnosta riippumatta. Jatkuva juokseminen ei ole terveellistä, vaan keho tarvitsee myös palautumista.

- Kunnon kehittymisen kannalta palautuminen on erittäin tärkeää, sillä kaikki kehitys tapahtuu levossa, Junttila painottaa.

Liikuntasuorituksessa syntyy väistämättä kudosvaurioita lihaksiin ja toisinaan jopa luihin. Levossa nämä vauriot korjaantuvat alkutilanteeseen.

Lepo auttaa kehittymisessä

Ilman lepoa elimistö voi mennä ylikuntoon eli ylikuormitustilaan. Kyseessä on elimistölle haitallinen tila, joka johtuu usein liian tiheästä tai liian nopeasti tehostetusta harjoittelusta.

- Palautuminen ei ole normaalia ja harjoittelussa voi syntyä rasitusvammoja, Junttila muistuttaa.

Autonominen hermosto on ylikuormitustilassa, joka voi oireilla eri tavoin.

- Ylikuormitustilassa voi olla väsynyt ja sairastua helpommin erilaisiin infektiosairauksiin tai flunssiin. Myös leposyke on korkeammalla. Fyysisten oireiden lisäksi voi olla unihäiriöitä, stressiä, sydämen tykytystä ja muuten yleistä huonovointisuutta, Junttila listaa.

Mikäli oireita on, liikuuntaa tulisi Junttilan mukaan tauottaa ja keventää ja tarvittaessa hakeutua lääkäriin.

- Ylikunnossa harjoitusvaikutus ei ole kovin hyvä eikä kehitystä tapahdu, vaan kunto lähtee päinvastaisesti laskemaan, Junttila muistuttaa.

Maraton vaatii aikaa

Monilla juoksuharrastus tähtää maratonin juoksuun. Kyseessä ei ole kevyt urheilurupeama, sillä matka on pituudeltaan 42,195 kilometriä. Pitkäkestoinen juoksu on vaativa niin kunnon kuin sydämen kannalta.

- Maratonille valmistautumiseen olisi hyvä varata aikaa vähintään puolesta vuodesta vuoteen asti. Lyhemmät matkat, kuten puolimaraton tai kymmenen kilometriä tarvitsevat vähemmän aikaa, Junttila kertoo.

Maratonille valmistautumisessa on hyvä käyttää apuna harjoitusohjelmia, joita löytyy Junttilan mukaan paljon niin kirjallisuudesta kuin netistä. Myös juoksukouluista voi hakea oppia.

- Harjoittelun lisäksi on tärkeää huomioida ruokavalio. Ruokailun täytyy olla monipuolinen ja riittävä, jotta keho saa tarpeeksi ravintoaineita lihasten ja kudosten vahvistamiseen, Junttila muistuttaa.

Lisäksi harjoittelun on hyvä olla monipuolista, vaikka tähtäimessä olisi juoksurupeama.

- Juoksun lisäksi täytyy muistaa lihaskuntoharjoittelu. Talvisin jalkoja voi säästää ja kuntoa kehittää hiihtämällä ja kesäisin pyöräily on hyvä oheisharjoite. Mitä monipuolisempaa harjoittelu on, sitä turvallisempaa ja terveellisempää juoksu on ja sitä vähemmillä rasitusvammoilla siitä selviää, Junttila summaa.

Anna-Mari Kilpijärvi / Yle Oulu