Norpasta kymppitonni, siilistä satanen - tämän verran maksaa suojellun eläimen tappaminen

Riista- tai petoeläimen luvaton tappaminen voi tulla kalliimmaksi kuin rauhoitetun eläimen tuhoaminen. Suojellun eläimen tappamisesta valtiolle maksettavat korvaukset ovat jääneet inflaation jalkoihin.

luonto
Grafiikka
Mitä harvinaisempi eläin, sitä suurempi on korvaus, joka sen tappamisesta pitää maksaa.Yle uutisgrafiikka

Laulujoutsen ammuttiin Savonlinnassa syksyllä 2010. Syyllisiksi todetut 15-vuotiaat pojat saivat rauhoitetun kansallislintumme tappamisesta 40 päiväsakkoa. Lisäksi heidät määrättiin maksamaan korvaus valtiolle: 2 018 euroa.

Tuomio on yksi harvoista. Luonnonsuojelurikokset jäävät helposti pimentoon: rikoksen todistanut mökkinaapuri ei käräytä tekijää tai kukaan ei ole nähnyt tekoa.

Ympäristöministeriö on määrittänyt uhanalaisille eläimille ja kasveille arvon, joka tuhoajan pitää korvata valtiolle.

Arvokkain on maamme ainoa kotoperäinen nisäkäs, saimaannorppa, jonka tappamisesta valtiolle pitää korvata 9 755 euroa.

Käytännössä saimaannorpan kuutti tukehtuu usein lailliseen kalaverkkoon, eikä verkon omistaja joudu maksamaan kuolleesta eläimestä mitään.

Lähtökohtana merikotka

Korvaussumma riippuu eläimen uhanalaisuudesta, kannan koosta sekä lajin uusiutumiskyvystä eli siitä, kuinka nopeasti se lisääntyy. Mitä suurempi eläin, sitä pidemmät ovat sukupolvien välit.

Näiden kolmen tekijän avulla lasketaan kerroin, jonka mukaan eläimen arvo määräytyy. Esimerkiksi liito-orava maksaa 1 009 euroa ja siili 101 euroa. Sammakon tai sisiliskon tappamisesta selviää 17 eurolla.

Summien perustana on merikotka, jonka arvoksi on laskettu 7 400 euroa.

- Aikoinaan meillä oli hyvin tarkka kuva siitä, mitä maksoi yhden lentokykyiseksi selvinneen merikotkan poikanen, kaikki suojelutyö mitä sen eteen oli tehty, sanoo ylitarkastaja Matti Osara ympäristöministeriöstä.

Vähän tuomioita

Valtio ei kuitenkaan korvaussummilla rikastu. Luonnonsuojelurikoksia on esitutkinnassa vuosittain vain kymmeniä. Annettujen tuomioiden määrä on laskettavissa kahden käden sormilla. Ilmeisesti suurin osa teoista jää pimentoon.

Viime vuosien ainutlaatuisin on tapaus, jossa pohjalaismieheltä takavarikoitiin noin 9 200 linnunmunaa ja lähes 300 täytettyä tai pakastettua lintua. Korvaussumma noussee satoihin tuhansiin euroihin.

Tyypillisesti rikokset ovat pesien tuhoamisia, metsästäjien vääriä lajimäärityksiä tai laitonta kokoelman kartuttamista. Pimeille markkinoille katoaa linnunmunien lisäksi muun muassa kotimaisia orkideoita.

- Kämmekkälajeja on kaivettu juurineen maapaakun kanssa, Matti Osara kertoo.

Esimerkiksi tikankontti-kämmekästä korvaus on 340 euroa - mikäli teosta jää kiinni. Se ei ole intohimoiselle keräilijälle välttämättä kovin suuri summa.

Riista lain silmissä arvokkaampaa

Suojeltujen eläinten ja kasvien korvaussummat määritettiin lähes 20 vuotta sitten. Viimeksi niitä on tarkistettu yli 10 vuotta sitten.

- Summat ovat ehdottomasti vanhentuneita, sanoo erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

Riista- ja petoeläinten luvattomasta tappamisesta maksettavat korvaukset on päivitetty vuonna 2010.

Petoeläimistä arvokkain on uhanalainen ahma, jonka arvo on maa- ja metsätalousministeriön mukaan 16 500 euroa. Halvimmalla eli sadalla eurolla selviää esimerkiksi heinäsorsan luvattomasta tappamisesta.

Nyt myös ympäristöministeriö aikoo nostaa suojeltujen lajien tuhoamisen hintaa. Samalla kun summia lasketaan uudestaan, myös lajilistaa tarkistetaan.

- Luonnonsuojeluasetus uusitaan viimeisimmän uhanalaisten lajien tarkastelun perusteella. Siihen tulevat myös rauhoitetut kasvilajit, ylitarkastaja Matti Osara sanoo.

"Suurempi korvaussumma kannustaisi oikeuslaitosta"

Uusien korvaussummien määrittämiseksi täytyy valita uusi eläinlaji, jonka suojelun hinnan pohjalta muiden lajien korvaussummat määritellään.

- Maakotka olisi hyvä peruslaji. Pystytään laskemaan hyvin tarkkaan, miten paljon yksi lentokykyiseksi kasvanut maakotkan poikanen maksaa. Arvio on noin 10 000 euroa, Matti Osara sanoo.

Uusi asetus voisi hänen arvionsa mukaan tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Luonnonsuojeluliiton Tapani Veistolan mukaan tapetun eläimen tai tuhotun kasvin arvon nostaminen olisi tärkeää siksikin,että tuomiosta saatava suurempi taloudellinen hyöty voisi hänen mukaansa kannustaa oikeuslaitosta käsittelemään ympäristö- ja luonnonsuojelurikoksia enemmän.

- Jos olisi edes yksi täysipäiväinen ympäristörikostutkija, saati kokonainen yksikkö! Nythän ympäristörikoksia tutkii keskusrikospoliisin talousrikosyksikkö, Veistola muistuttaa.

Lisäksi luonnonsuojelu- ja kalastuslakiiin pitäisi Veistolan mukaan saada törkeä tekomuoto, jolloin poliisi voisi käyttää tutkinnassa järeämpiä keinoja, kuten telekuuntelua.

Valvonta hankalaa

Luonnonsuojelulain valvonta ei ole helppoa. Poliiseja ei harvaanasutussa Suomessa riitä kaikkialle edes ihmisiä suojelemaan. Ympäristöministeriön Matti Osara uskoo kuitenkin korvaussummien tehoon pelotteena.

- Kyllä sillä on ennaltaehkäisevä vaikutus, kun seuraamukset ovat tiedossa.

Myös Tapani Veistola luottaa ihmisiin.

- Tottakai valvontaa pitäisi lisätä, esimerkiksi uusi tekniikka voisi helpottaa sitä.

- Valtaosa suomalaisista noudattaa kuitenkin lakeja.