Timo K. Mukka imi tietoa Raamatusta ja Kuluttaja-lehdestä.

Pellolainen Mukka haaveili 60-luvulla kirjailijanimestä Timo.K Mukkanojo, mutta luopui siitä kustantajan toiveesta. Emeritus kirjallisuuden lehtori Hannu Rahikainen Lapin Yliopistosta on perehtynyt Mukan esikoisteoksen, Maa on syntinen laulu, syntyhistoriaan. Rahikaisen julkaisu Kärme! paljastaa Mukasta uusia näkökulmia.

kulttuuri
Lapin yliopiston emeritus kirjallisuuden lehtori Hannu Rahikainen
Lapin yliopiston emeritus kirjallisuuden lehtori Hannu Rahikainen on perehtynyt Maa on syntinen laulu- romaanin syntyyn.Sauli Antikainen / Yle

Hannu Rahikaisen mukaan 18-vuotias Mukka siirsi 1964 ilmestyneeseen Maa on syntinen laulu -kirjaan näkemyksiään Raamatusta ja egyptiläisestä mytologiasta.

Mukka haaveili myös hienosta taiteilijanimestä. Mukan kirjoittamissa ensimmäisissä versioissa_ Maa on syntinen laulu_ -kirjasta esiintyi taiteilijanimi Mukkanojo, joka muuttui viimeisessä vaiheessa nimeksi Timo K. Mukka.

Hannu Rahikainen arvelee, että tähän päädyttiin kustantajan toiveesta. Maa on syntinen laulu -kirjasta Mukka teki peräti viisi versiota kustantajan ohjauksessa.

- Löysin Mukan kirjallisesta jäämistöstä laajan kirjeenvaihdon kustantajan kanssa. Versioita kehiteltiin pitkään, kirjan juoni tiivistyi ja yhdyntäkohtauksia vähennettiin. Viidennessä versiossa, jonka Gummerrus julkaisi, Mukka käytti nimeä Mukkanojo, mutta kustantajan toimittajat olivat yliviivanneet sanan ja jäljelle jäi Mukka, Rahikainen kertoo.

Kuluttaja-lehti inspiraation lähteenä.

_Maa on syntinen laulu _-romaani sijoittuu kuvitteelliseen Siskonrannan kylän elämään sotien jälkeen. Syntyy rakkaustarina, balladi joka päättyy kuolemaan.

Rahikainen kertoo yllättyneensä Timo K. Mukan osuuskauppalehdestä, Kuluttajasta saamista vaikutteista.

- Pellon Orajärvelle ei paljon lehtiä tullut, mutta Mukkalaan tilattiin vuosien ajan Kuluttajaa. Hämmästyin, kuinka tasokas lehti oli. Kulttuuritarjontaa oli runsaasti. Lehti oli ajassa kiinni, mutta siinä julkaistiin myös Lähi-idän mytologiaa käsitteleviä artikkeleita ja niistä Mukka imi vaikutteita.

Rahikaisen mukaan muinaisen Egyptin eläinjumaluudet siirtyivät Maa on syntinen laulu -kirjaan. Esimerkiksi kissat olivat aistillisten ilojen suojan, Bastet-jumalan eläimiä.

- Kissa esiintyy kohtauksessa, jossa ystävykset Elina ja Martta keskustelevat Elinan kamarissa rakkaudesta. Tunnelma tiivistyy seksuaaliseksi ja kissa tulee kiehnäämään Martan jalkoihin. Martta kuiskuttelee tykkäävänsä lappalaisesta, Oulasta. Tilanteeseen yhdistyy myös Raamatun maailma. Elina sanoo kissa sylissään Martalle:- Lue Raamattua. Se on hyvä apu.

Mukka tunsi Raamattunsa

Timo K .Mukka luki Raamatun läpi 14-vuotiaana. Hän oli hetken aikaa jehovantodistaja ja perehtyi teksteihin hyvin. Hannu Rahikainen löytää Maa on syntinen laulu -kirjasta lukuisia viittauksia Raamattuun, syntiinlankeemuksesta aina Uuteen Jerusalemiin. Raamatussa kerrotaan, miten käärme yllyttää Eevaa uhmaamaan Jumalaa. Kun teko paljastuu, Jumala tuomitsee käärmeen ryömimään tomussa.

- Heinäntekokohtauksessa Martta huomaa mustan kyykäärmeen ruohikossa ja kauhistuen murskaa käärmeen pään haravallaan. Hän ehtii huutaa Kärme!. Isä-Juhani tulee paikalle ja pian Martta pyörtyy.

Martan synti on antautua halulleen. Martta tulee raskaaksi Oulalle ja isä-Juhanin häpeä on sietämätön. Isä-Juhani tappaa Oulan ajamalla miehen jäihin.

Hannu Rahikaisen mukaan romaanin sanoma syvästä inhimillisyydestä on jäänyt aikalaiskriitikoilta huomaamatta.

- Ihmiset tulevat ja menevät. Olennaista on maa, se ei häviä, se synnyttää uuden sukupolven. Kärsimyksistä huolimatta elämä jatkuu. Voima joka kaiken saa aikaan on maassa oleva kiima, halu, joka nousee kaikkeen elolliseen.