1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Puuvillatehdas on tärkeä maamerkki Vaasan Palosaarella

Vaasan Puuvillatehtaan merkkisoitto kertoi ennen lounastunnin alkamisesta ja loppumisesta tehtaan työväelle. Tehdas savupiippuineen ja kellotorneineen on edelleen merkittävä maamerkki Vaasassa, vaikka tehdastoiminta siellä lakkasi jo vuonna 1980.

Kuva: Antti Haavisto YLE

Kun Vanha Vaasa vuonna 1852 paloi, alkoi uuden Vaasan rakentaminen ja kasvu vauhdilla. Jo vuonna 1856 kauppaneuvos August Alexander Levón perusti Palosaarelle Vaasan Puuvillatehtaan. Jo 1900-luvun alussa yhtiön palveluksessa oli yli 1 000 työntekijää ja 1930-luvun alussa sen osuus koko Suomen puuvillatuotannosta oli 12,5 prosenttia. Vaasan Puuvillatehdas erikoistui 1950-luvulla kehruulangan tuotantoon ja ehti toimia aina vuoteen 1980 asti.

Vaasan Työväen kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Tarja-Maija Sparf työskenteli Puuvillatehtaassa 15-vuotiaana vuonna 1962. Hänelle tulivat vajaan vuoden aikana tutuksi kaikki tehtaan osastot.

- Ei nuorena uskaltanut puhua pallkankorotuksista. Kun yhden työvaiheen oli oppinut, työnantaja siirsi seuraavaan, jotta saatiin pitää samalla pienellä palkalla, Tarja-Maija Sparf kertoo ja muistelee palkkansa olleen 40 markkaa.

- Täällä oli toisaalta sairaskassa, että jos sairastui pääsi tehtaan omalle lääkärille ja oma kauppa, josta sai ostaa kankaita. Sillä lailla varmaan perheellisten mielestä hyvä työpaikka, että kaikkea oli tarjolla tehtaan alueella - saunat ja pesutuvat ja kaikkea - toimiva yhteisö, Sparf sanoo.

Savupiippu ja kellotorni

Vaasan Puuvillatehtaan tiilinen tehdasrakennus savupiippuineen ja kellotorneineen on yksi keskeisiä merenrannan maamerkkejä Vaasassa. Finlaysonin tehdasalueena tunnetulla alueella toimii nykyään monia yrityksiä ja Vaasan Yliopisto. Ennen tehtaan kellonsoittoa kuunneltiin tarkasti.

- Viittä vaille yksitoista se soi ensimmäisen kerran ja alettiin valmistautua lähtöön. Tasan yhdeltätoista pääsi ulos. Sitten viittä vaille kaksitoista kannatti olla jossain tehtaan lähellä kellon soidessa, koska kello kahdentoista soitolla aloitettiin työt, Tarja-Maija Sparf kertoo.

Tehtaalla tehtiin töitä vaihtelevasti. Välillä se oli käynnissä vain osan viikkoa, välillä työtä riitti parillekin vuorolle. Tehdas työllisti parhaimmillaan pari tuhatta henkilöä.

- Asuntopulan aikaan Levón rakennutti asuntolat naisille ja miehille, Betlehemin ja Jerusalemin. Sitten rakennettiin vielä Kapernaumi, Tarja-Maija Sparf sanoo.

- Sodan jälkeen työntekijöitä myös tuotiin linja-autolla tänne aina Jurvasta ja Jalasjärveltä asti, Sparf muistaa.

Arvokkaat rakennukset

Vaasan Puuvillatehtaan tyhjiksi jättämät rakennukset ovat tällä hetkellä täynnä elämää. Vaikka alueelle on rakennettu uusiakin rakennuksia, ainakin osa niistä on tehty aluetta ja sen henkeä arvostaen, punatiilisinä.

- Onneksi kaupungin päättäjät ovat säilyttäneet nämä vanhat rakennukset. On tämä niin tärkeä maamerkki alueella, Tarja-Maija Sparf kiittää.

- Ajatella, että satavuotiset, sen ajan tekniikalla tehdyt tiilet palvelevat edelleen ja rakennus on yhä niin kuosissa kuin olla voi, Sparf kehaisee.