Kiireysarvio pieleen: Vakavasti sairas pikkutyttö odotti ambulanssia 45 minuuttia

Hätäkeskuksen laillisuusvalvontayksikön mukaan tytön tapauksessa Helsingin hätäkeskuksen päivystäjät epäonnistuivat kiirellisyyden arvioinnissa ja tilanteen muuttumista ei selvitetty huolellisesti. Pikkutytön jalat ja toinen käsi jouduttiin lopulta amputoimaan.

Kotimaa

Meningokokkibakteerin aiheuttamaan aivokalvontulehdukseen ja verenmyrkytykseen sairastunut 3,5-vuotias tyttö joutui maaliskuussa odottamaan ambulanssia Helsingissä 45 minuuttia. Helsingin hätäkeskus vastasi viiteen tapaukseen liittyvään hätäpuheluun.

Tilanteen vakavuus selvisi vasta ambulanssin tultua paikalle ja tyttö kiidätettiin hoitoon. Tytön omaisten perustamalla Facebook-sivustolla kerrotaan, että tytöltä on bakteerin aiheuttamien verenkiertohäiröiden ja kudosvaurioiden takia amputoitu molemmat jalat ja toinen käsi.

Hätäkeskuksen laillisuusvalvontayksikkö on selvittänyt tapauksen kulkua oma-aloitteisesti. Puheluntallenteiden perusteella valvontayksikkö katsoo, että hätäpuheluiden aikana tehdyssä riskiarvionnissa ei tunnistettu tytön tapausta korkeariskiseksi A-tehtäväksi, vaan päivystäjät kirjasivat tehtävän alimpaan kiireysluokkaan D. Lisäksi osassa hätäpuheluista tilannetta ja sen muuttumista ei selvitetty riittävällä huolellisuudella.

Sosiaali-ja terveysministeriön riskiarvio-ohjeistuksen mukaan D-luokan tehtävissä tavoite on hoitaa potilas enintään 1-2 tunnin kuluessa hätäilmoituksesta. D-kiireellisyysluokan tehtävätkin pyritään kuitenkin hoitamaan välittömästi, mikäli ambulansseja on vapaana.

Hätäkeskuslaitoksen, HUS:n ja STM:n keskusteluissa on käynyt ilmi, että STM:n ohjeistus ei huomioi tällä hetkellä riittävästi sitä, että potilas on lapsi. Myöskään nykyinen riskiarvio-ohjeistus ei auta tunnistamaan yleisinfektion eli sepsiksen oireita.

Tapahtumien vaatimien toimenpiteiden selvittäminen on Hätäkeskuslaitoksessa vielä kesken.

Tytön tapausta selvittänyt Hätäkeskuslaitoksen lakimies Anna Alarautalahti kertoo, että hätäkeskuksien toiminnasta tulee vuosittain keskimäärin 40 kantelua. Hätäkeskukset eri puolilla Suomea ottavat vastaan vuosittain noin 3 miljoonaa hätäpuhelua.