Maahanmuuttajan kotoutuminen on myös makaronilaatikkoa ja pyykinpesua

Maahanmuuttajien talouskoulun opettaja Anna-Kaisa Turpeinen haluaa oppilaidensa oppivan suomalaisen elämän pelisäännöt: suomalainen ei tarkoita olla epäkohtelias, vaikka ei heti vuodatakaan yksityisasioitaan.

Kotimaa
Anna-Kaisa Turpeinen
Anna-Kaisa TurpeinenSatu Haapanen / Yle

Etelä-Savon ammattiopiston opettaja Anna-Kaisa Turpeinen Mikkelistä sai Etelä-Savon aikuiskouluttajapalkinnon työstä, jolla hän on kehittänyt maahanmuuttajien talouskoulua. Nykyisin talouskoulun suorittaneet saavat sekä kielitaidollisia valmiuksia että ammatillista ja kulttuurista osaamista koulutuksen aikana.

- Lähden siitä, että maahanmuuttajat oppivat suomalaisen työelämän pelisäännöt. Että he ymmärtävät aikataulut ja pitävät niistä kiinni.

- Usein maahanmuuttajat eivät ymmärrä meitä suomalaisia, jotka emme ensimmäiseksi rupea puhumaan vieraalle ihmiselle perheestä ja henkilökohtaisista asioista. Yritämme täällä kertoa, että suomalainen ei ole epäkohtelias, vaan vaatii vähän tilaa ympärilleen, sanoo Anna-Kaisa Turpeinen.

Arjen taitoja

Maahanmuuttajanaisten talouskoulu aloitti Mikkelissä vuonna 2007. Anna-Kaisa Turpeinen rakensi opetussuunnitelman ja mietti opetustavat. Kotitalousopetuksen perusteet olivat ydin, mutta samaan yhteyteen lisättiin maahanmuuttajia ajatellen työllistyminen ja työharjoittelu.

- Opiskelemme arjen taitoja suomenkielellä.

Suomen kieli on ryhmän ainoa yhteinen kieli.

Opetuksen tarpeet alkoivat oikeastaan äideistä, joiden lapset olivat päiväkodissa ja tulivat kotiin pyytäen äitiä tekemään samanlaista makaronilaatikkoa tai puuroa kuin päiväkodissakin oli saanut.

- Äidit eivät osanneet tehdä sellaisia ruokia. Me lähdimme opettamaan arjen taitoja.

Ensin kahtena vuotena opetettiin äitejä, sitten kahtena vuotena isiä ja nykyään ryhmässä on sekä miehiä että naisia.

Opiskelijat ovat kielitaidoltaan, uskonnoltaan ja kulttuuriltaan hyvin erilaisia. Siltikään ryhmässä ei ole ilmennyt ongelmia.

- Maahanmuuttajat ovat omaksuneet ajatuksen, että maassa eletään maan tavalla. He tietävät, että Suomessa miehetkin pesevät pyykkiä. Toimimalla samalla tavalla maahanmuuttajamies kotoutuu meidän kulttuuriimme, sanoo Anna-Kaisa Turpeinen.

Kulho ja moppi

Kielitaidon kehittäminen on oleellinen osa opetusta. Suomen kieli on ryhmän ainoa yhteinen kieli. Parhaillaan toimivassa ryhmässä on 13 opiskelijaa, heillä on yhteensä kuusi tai seitsemän kotikieltä.

Talouskoululla ammatillisen puolen opettajat opettavat ammattisanastoa samalla kuin ammatillisia valmiuksia. Opetus tapahtuu ammattikielellä, koska koko ajan ajatellaan, että ihminen lähtee talouskoulusta eteenpäin kouluttautumaan johonkin ammattiin.

Talouskoulusta tultuaan heidän ei enää tarvitse kysellä, mitä tarkoittavat sellaiset sanat kuin "kulho" tai "moppi".

Maahanmuuttajien talouskoulu tutustuttaa oppilaitaan myös siihen, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Ryhmänä vieraillaan hotellissa, ravintolassa, kaupungintalolla tai pankissa. Anna-Kaisa Turpeinen sanoo monen oppilaan todenneen, että ei ole tällaistakaan ovea uskaltanut avata, mutta tämähän on tarkoitettu kaikille!