Hyppää sisältöön

Rakas rämä C-kasetti täyttää 50 vuotta – palaako se koskaan muotiin?

C-kasetin aurinko laskee sitä mukaa, kun autojen kasettisoittimet häviävät. Kysyimme intohimoiselta kasettikeräilijältä, legendaariselta tiskijukalta sekä levykauppiaalta, kokeeko C-kasetti renessanssin.

Hitachi-merkkinen C-kasetti.
Kuopiolainen Reino Itkonen on kerännyt yli 6 000 kappaleen kokoelman C-kasetteja. Hän avautui harrastuksestaan toimittaja Karri Laihoselle.

Yli 6 000 C-kasetin mies Reino Itkonen menetti juuri viimeisen toimivan kasettisoittimensa. Kahdeksankymppisen kuopiolaisen kohdalla se saattaa tietää puoli vuosisataa kestäneen kasettiharrastuksen loppumista.

Itkonen aloitti C-kasettien keräämisen muutama vuosi sen jälkeen, kun Philips toi kasetin markkinoille vuonna 1963. Ensimmäinen nauhoitettu kappale oli Olavi Virran Yö kerran unhoa annoit.

- Soittelin sitä jo 40-luvulla levysoittimella. Se on ollut minulle aika merkittävä kappale, olen kuunnellut sitä vielä tänäkin päivänä, Itkonen sanoo.

Luulen että tässä on kuitenkin enemmän kyse rakkaudesta musiikkiin kuin keräilyvimmasta.

Reino Itkonen

Itkonen äänitti musiikkia lähinnä radiosta ja sitten ystäviltä. Vähitellen kokoelma on kertynyt ja tänä päivänä hänellä on kasetteja niin paljon, että suurta osaa niistä säilytetään kaverin luona.

- Luulen että tässä on kuitenkin enemmän kyse rakkaudesta musiikkiin kuin keräilyvimmasta. Olen kuunnellut musiikkia hyvin paljon, varsinkin kun olin aikanaan maantiematkamiehenä.

"Kyllä siellä joku vähän tanssahteli"

Vieläkö joku kuuntelee C-kasettia? Ainakin eri puolilla Suomea on järjestetty kasettidiskoja nostalgianälkäisten makuun. Kuopiossa sellaista kokeili viime talvena pitkän linjan tiskijukka DJ Nite eli Kari Niiranen.

Oli pakko soittaa kasetilta kun jengi pogos niin paljon.

DJ Nite

- Soitin kahdella koneella Olavi Virtaa ja Henry Theeliä. Kyllä siellä joku vähän tanssahteli, Niiranen naureskelee.

Hänen mukaansa kasetin ongelma on sen hajoaminen kovassa käytössä. Oikean biisin etsiminen on hankalaa ja nauhan kelaaminen edestakaisin saa kasetin "vouaamaan". Toisaalta on nähty sellainenkin aika, jolloin C-kasetilla oli paikkansa tansseissa.

- 1970-luvulla tanssipaikoilla oli lattiaparrut mädänneet ja vinyylisoittimet niin huonoja, että kun jengi hytkyi, neula ei pysynyt paikoillaan. Silloin vaihdoin kasettiin. Ja kun 1980-luvulla tuli punkin uusi aalto – Hassisen kone ja muut – oli pakko soittaa kasetilta, kun jengi pogos niin paljon.

Mutta sitten tulivat Technicsit ja muut tukevammat soittimet. Tiskijukka saattoi palata vinyyliin ja myöhemmin CD-levyihin. Kasetti vetäytyi vähitellen autoradioiden sisään ja sitä tietä kuriositeetiksi.

Vinyyli palasi muotiin, palaako kassu?

"Vähän epäilen, että sitä joku enää ostaisi", DJ Nite sanoo kun häneltä kysytään, voisiko C-kasetista tulla enää myyntivalttia.

Kuopion Levykauppa Äxästä kerrotaan, että kasettijulkaisuja tekevät satunnaisesti lähinnä omakustanneartistit ja pienet levy-yhtiöt. Yksi sellainen on kotimainen rap-levy-yhtiö Monsp Records.

- Vinyyli palasi muotiin, mutta siitä voi myös kiittää mediaa, joka on kirjoittanut vinyylin paluusta. Se on herättänyt mielenkiintoa älppäreitä kohtaan, Mika Varonen Kuopion Levykauppa Äxästä kertoo.

Nauhan venymisen lisäksi C-kasettien renessanssin tiellä seisoo puute soittimista. Esimerkiksi viimeisen toimivan kaksipesäisen soittimensa menettänyt keräilijä Reino Itkonen sanoo, että ei ole onnistunut löytämään kunnon kasettisoitinta tilalle.

- Vasta muutama viikko sitten sain tietää, että niihin ei saa osia täältä. Ehkä jostain saattaisi löytää vanhoja soittimia, mutta sekin on kyseenalaista, että onko niissä oikeat kierrosluvut ja äänen teho, Itkonen harmittelee.