"Maahanmuuttokeskustelu sisältää paljon harhakäsityksiä"

Kotkan virkamiehet kritisoivat Suomessa käytyä maahanmuuttokeskustelua. Virkamiehet ovat huolissaan siitä, että julkinen keskustelu maahanmuutosta sisältää paljon vääriä käsityksiä.

Kotimaa
Oppilaita ala-asteen luokkahuoneessa, kuvan etualalla karttapallo.
Yle

Kotkan virkamiehet kritisoivat Suomessa käytyä maahanmuuttokeskustelua.

Sosiaalijohtaja Heli Sahala ja maahanmuuttajatyönjohtaja Pirjo Puolakka ovat sitä mieltä, että maahanmuutosta käydyssä julkisessa keskustelussa esiintyy paljon harhaluuloja esimerkiksi sosiaalietuuksista. Monet kuvittelevat, että ulkomailta tulleet saavat enemmän etuuksia kuin kantasuomalaiset.

- Moni ajattelee, että sosiaalietuudet ovat se, mikä saa ihmiset suuntaamaan Suomeen. Minun näkemykseni mukaan näin ei ole. Harva tietää tullessaan meidän sosiaaliturvasta, sanoo Kotkan maahanmuuttajatyönjohtaja Pirjo Puolakka.

Puolakka huomauttaa, että laki on Suomessa kaikille sama. Sekä suomalaisilla että ulkomailta tulleilla ovat samat kriteerit sosiaalietuuksiin.

- Ei ole mahdollista, että ulkomaalainen saa esimerkiksi enemmän toimeentulotukea kuin suomalainen.

Valtaosa muuttaa aviopuolison perässä

Maahanmuuttajatyönjohtajan mielestä yksi yleisimmistä harhakäsityksistä on se, että maahanmuuttaja tarkoittaisi samaa kuin pakolainen.

- Tosiasiassa Kotkan ja koko Suomen maahanmuuttajat ovat pääasiassa muita kuin pakolaisina tulleita ihmisiä, Pirjo Puolakka kertoo.

Kotkaan muutti viime vuonna ulkomailta 462 ihmistä. Vastaavasti Kotkasta muutti ulkomaille 361 henkeä.

Moni ajattelee, että sosiaalietuudet ovat se, mikä saa ihmiset suuntaamaan Suomeen.

Pirjo Puolakka

Puolakka arvioi, että suurin osa ulkomailta tulleista muuttaa Kotkaan avioliiton perässä. Lisäksi ihmisiä muuttaa työn tai opiskelun perässä.

Kiintiöpakolaisia Kotka ottaa vuosittain vastaan noin 15 henkeä. Pakolaisten kotouttamisen kustannuksista ei ole tarkkoja laskelmia. Maahanmuuttajatyönjohtaja kuitenkin muistuttaa, että valtio hyvittää kunnille pakolaisten aiheuttamat kustannukset.

- Kunta saa valtiolta 100-prosenttisesti takaisin pakolaisena tulleille maksamansa toimeentulotuen, Pirjo Puolakka kertoo.

Lisäksi valtio maksaa turvapaikanhakijoille tarkoitetun vastaanottokeskuksen toiminnan, joka työllistää Kotkassa 30 henkeä.

Kritiikki on koventunut

Pirjo Puolakka on havainnut, että maahanmuuttoa kritisoidaan aiempaavilkkaammin.

Kritiikin ääni on kovempaa kuin aikaisemmin.

Pirjo Puolakka

- Kritiikin ääni on kovempaa kuin aikaisemmin. Toisaalta vapaaehtoisia, jotka haluavat tulla auttamaan meitä kotoutumistyössä, tulee paljon enemmän kuin joitain vuosia sitten, Puolakka sanoo.

Uusi kotouttamisohjelma vuosiksi 2013 - 2016 on parhaillaan päätöskierroksella seudun kunnissa. Uusi lainsäädäntö vaatii, että kunnat järjestävät kotouttamisohjelman pakolaistaustaisten lisäksi kaikille maahanmuuttajille.

Kotouttamisohjelman tarkoituksena on opettaa maahanmuuttajille paitsi kieltä, myös Suomen yhteiskunnan käytäntöjä.

- Toivomme, että meidän maahanmuuttajat alkaisivat ottaa osaa yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja toimintoihin. Päätavoite on osallistuva ja normaalielämää elävä henkilö, olkoon hän taustaltaan mikä tahansa.