Rakuunakasarmissa hengitetään puhdasta ilmaa

Lappeenrannan Rakuunamäen vanha miehistökasarmi on remontin jälkeen täyttymässä taas vuokralaisista. Oikeustalon työntekijät ulos savustanut sisäilma on saatu nostettua erinomaiselle tasolle.

sisäilma
Vanha oikeustalo kasarminmäellä.
Yle

Entisessä oikeustalossa alakerran viimeistelytöitä silmäilee ylpeä isäntä. Kirsi-Kiinteistöt Oy:n yrittäjä Jari Koskimies on onnistunut tavoitteessaan.

- Ilmanlaadun on mittauksessa todettu olevan parasta eli S1-luokkaa, hän iloitsee.

Vuonna 1890 rakennetussa miehistökasarmissa käytettiin vesieristeenä kivihiilitervaa eli kreosoottia.

Paha pääsi irti 1990-luvulla, kun valtio oli kunnostanut tilat käräjäoikeudelle. Sisäilmassa todettiin mm. syövälle altistavia PAH-yhdisteitä.

Työntekijät lähtivät evakkoon vuonna 2008, mutta kiinteistöyrittäjä Koskimies katseli taloa jo tuolloin sillä silmällä. Kaupat syntyivät Senaatti-kiinteistöjen kanssa viime vuonna, minkä jälkeen seinien sisäpuolella alkoi huiske.

- Jonkinlainen ambitio on näiden vanhojen kulttuurirakennusten pelastamiseen. Olen tosi iloinen, että olen saanut olla tässä mukana, myhäilee Koskimies.

Liika alipaine pilasi ilman

Tutkimusten mukaan surkea sisäilma oli monen tekijän summa, mutta ennen muuta koneellinen ilmanvaihto oli pielessä. Ilmaa tuli sisään paljon vähemmän kuin lähti ulos - ja rakenteista imuroitui ilmoille yhtä sun toista.

- Alipaineinen ilmasto oli suurin syy, kertoo Koskimies.

Nyt ilmanvaihto on täysin modernisoitu, sen laadun tarkkailu automatisoitu ja kanavat putsattu. Järjestelmä antaa hälytyksen huoltofirmaan ja talon omistajalle, jos ilmastoinnissa on jotakin vialla.

Alakerran lattia rakennettiin uudestaan, välipohjat kapseloitiin, materiaaleja vaihdettiin.

- Vastaavanlaista ongelmaa ei enää tule, vakuuttaa Koskimies.

Parhaat asiantuntijat ja suomalaista työtä

Yrittäjä Jari Koskimies kertoo haalineensa hanketta varten maan parhaat asiantuntijat. Tietoa hän keräsi eri lähteistä puolentoista vuoden ajan ennen kauppaa.

- Aikamoista salapoliisin työtä se oli, hän luonnehtii.

Remontti pyrittiin tekemään mahdollisimman laadukkaasti. Remmissä ovat olleet suomalaiset työntekijät eikä urakoita ole ketjutettu.

- Täällä Lappeenrannassa on hyviä tekijöitä eikä tullut kieliongelmia, perustelee Koskimies.

Myös aikaa annettiin tarpeeksi sekä työntekijöille että mm. materiaalien kuivumiseen, hän kertoo. Remontti onnistui puolessa vuodessa, kun sitä varten palkattiin tarpeeksi porukkaa.

Vaikeudet ovat voitettavissa

Nyt Koskimies rauhoittelee kaikkia sisäilmaongelmien kanssa painiskelevia.

- Oli kyse sitten kouluista tai päiväkodeista, mistä vain, kaikki saadaan kuntoon, kun paneudutaan asiaan antaumuksellisesti.

Työt ensimmäisessä kerroksessa saadaan loppuun lähiviikkoina. Ylemmissä kerroksissa on jo vuokralaisia ja enää pieni osa tiloista on vuokraamatta.

Toisesta kerrosta pitää pääosin hallussaan Metsä Group. Se on viihtynyt niin hyvin lehmusten ja sotaväen keskellä, että muutti Ehrnroothin aukion reunalta vain kivenheiton päähän.

- Alkukommentit ovat hyvin myönteisiä. Nämä ovat tosi sopivat toimistotiloiksi, kehaisee piiripäällikkö Jari Makkonen.

Kreosoottiongelmia putkahtelee esiin Suomen taloissa vielä pitkään, sillä tätä eristettä käytettiin yleisesti 1950-luvulle saakka ja jopa vielä 70-luvullakin.

Työterveyslaitoksen erikoistyöhygieenikko Sinikka Vainiotalo kertoo, että laitokselle tulee materiaali- ja ilmanäytteitä tutkittavaksi paljon.

- Tätä kosteuseristettähän käytettiin hyvin monipuolisesti märkätiloissa, lattioissa, seinissä, ikkunoiden ja ovien tiivisteenä. Mutta jos se on peitetty hyvin tai kapseloidaan, ei yhdisteitä pääse ilmaan.