Tuontiöljyn saanti voi pudota 40 % vuosikymmenessä - Suomea vaaditaan pikaiseen öljyvieroitukseen

Öljy on maailman tärkein energianlähde. Helposti saatava ja kohtuuhintainen öljy on jokaisen teollisuusmaan taloudellisen hyvinvoinnin edellytys. Liuske-esiintymistä ja arktisen alueen öljystä huolimatta halvan öljyn ajat ovat pian ohi, varoittaa öljyhuippua tutkiva asiantuntijaryhmä Association for the Study of Peak Oil&Gas, ASPO Finland.

Öljypula tuntuu kaukaiselta asialta Suomessa. Esimerkiksi polttoaineiden saatavuudessa ei ole ollut pahoja ongelmia sitten 1970-luvun öljykriisien.

Öljy on kallistunut valtavasti viime vuosina, mutta jatkossa suunta voi olla vielä tuntuvasti ylöspäin.

Suomeen hiljattain perustettu, niin sanotun öljyhuipun tutkimiseen erikoistunut järjestö Association for the Study of Peak Oil&Gas, ASPO Finland varoittaa,  että nykyhintaisestakin öljystä voi tulla pula jo tällä vuosikymmenellä.

Syynä on se, että mm. Kansainvälisen Energiajärjestön (IEA) mukaan  öljyntuotantoa ei pystytä kasvattamaan samassa tahdissa kehittyvien talouksien kysynnän kanssa.

- Kiinassa ja Intiassa ihmiset pääsevät öljynkulutuksen makuun ja ovat hankkimassa ensimmäisiä autojaan. Öljyn tarjonta ei pysty vastaamaan kasvavaan kysyntään. Seurauksena on öljynhinnan voimakas nouseminen, sanoo ASPO Finlandin asiantuntija Harri Paloheimo.

ASPO:n mukaan olennaista on ymmärtää, että vaikka öljy ei lopu maankuoresta niin helposti porattavan ja halvan öljyn aika on ohi. Paljon puhutut liuske-esiintymät ja arktisen alueen öljy helpottavat tilannetta, mutta todennäköisesti oletettua vähemmän.

Monessa Euroopan maassa esimerkiksi sotilasorganisaatiot ja teollisuus ovat varoittaneet öljyntuotannon kääntymisestä laskuun.

Hinta kaksinkertaistuu?

ASPO Finlandin mukaan Ruotsissa Uppsalan yliopiston öljyhuippututkijat ovat laskeneet, että vuosina  2005  - 2010 vallinneiden trendien jatkuessa vauraiden teollisuusmaiden markkinoille päätyvän tuontiöljyn määrä vähenisi vuosikymmenen loppuun mennessä jopa 42 prosenttia. Öljystä maksettava hinta voi jopa kaksinkertaistua samassa ajassa.

Asian vakavuutta kuvaa se, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF laskee OECD-maiden bruttokansantuotteen supistuvan 1 - 1,5 prosenttia, mikäli öljy kallistuu 50 prosenttia. Jo tämä olisi myrkkyä kansantaloudelle ja kuluttajan kukkarolle.

- Talouskehitys heikentyy, kaikki liikkumiseen liittyvät kustannukset kasvavat ja ostovoima laskee, sanoo Paloheimo ASPO Finlandista.

Lähes kaikkien hyödykkeiden tuottamiseen tai kuljettamiseen tarvitaan öljyä. Esimerkiksi ruoka kallistuu, kun öljynhinta nousee.

Jo valmiiksi velkaantuneen valtiontalouden kannalta öljyn kallistuminen olisi erityisen ikävää. Öljy tuodaan Suomeen Venäjältä 90-prosenttisesti.

Vuotuinen öljylasku on 7 - 8 miljardia euroa (2011), mikä painaa vaihtotasetta pahasti pakkaselle.

Talouskehitys heikentyy, kaikki liikkumiseen liittyvät kustannukset kasvavat ja ostovoima laskee.

200 000 tynnyriä päivässä

Suomen öljyriippuvuus on tilastojen valossa vähentynyt dramaattisesti 1970-luvun öljykriisien jälkeen. 1970-luvulla öljyn osuus Suomen energiankäytöstä oli jopa 70 prosenttia. Nykyisin öljyn osuus on 24 prosenttia.

Yhteiskunta on  silti äärimmäisen riippuvainen öljystä. Suomalaiset kuluttavat öljyä 200 000 tynnyriä päivässä, mikä tarkoittaa kuutta litraa henkeä kohden joka päivä. Eniten öljyä palaa liikenteessä, noin puolet.

Ajatusleikki kuvaa mittakaavaa: Jos öljystä saatava energiamäärä haluttaisiin tuottaa sähköllä, työhön tarvittaisiin lähes 12 Loviisan ydinvoimalaa.

Irti öljyriippuvuudesta

Ruotsi on ottanut kunnianhimoisen tavoitteen päästä eroon öljyriippuvuudesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä ei tarkoita öljynkäytön lopettamista, vaan sitä, että esimerkiksi autot kulkevat muullakin käyttövoimalla kuin raakaöljystä jalostetulla bensiinillä ja dieselillä.

Myös Suomessa hallitus on käynnistänyt öljyriippuvuuden vähentämisohjelman, jota käsitellään paraikaa eduskunnassa. Hallitus haluaa leikata öljynkulutusta viidenneksellä vuoteen 2025 mennessä. ASPO Finland kiristäisi tahtia.

- Askel on oikeansuuntainen, mutta sellaisenaan riittämätön. Esitämme että kannattaisi selvittää, miten öljynkulutus kyettäisiin esimerkiksi puolittamaan vuosikymmenen loppuun mennessä, Paloheimo sanoo.

ASPO Finland myöntää itsekin, että tavoite on käytännössä jopa mahdoton. Olennaista olisi alkaa varautua öljyntuotantohuipun jälkeiseen aikaan.

ASPO Finlandin mukaan olisi tärkeää nimetä viranomainen, joka vastaa öljyhuipun seurannasta ja johtaa valmistautumista sen seurauksiin. Nykyisin Suomessa huoltovarmuuskeskus vastaa varautumisesta lyhytaikaisiin öljynsaannin ongelmiin.

Hallitus pyrkii vähentämään öljyriippuvuutta esimerkiksi korvaamalla öljylämmitystä lämpöpumpuilla, edistämällä biopolttoaineiden tuotantoa ja luomalla olosuhteet sähkö-, kaasu- ja vetyautojen yleistymiselle. Selvää on jo nyt, että öljystä vieroittautumiseen menee vuosikymmeniä.