Peter von Baghin nostalgiamatka loi Oulu-dokumentin lapsuusmaisemista

Oululaiset pikkutytöt keräsivät sodanjälkeisinä vuosikymmeninä muisteja eli kiiltokuvia. Elokuvaohjaaja ja –historioitsija Peter von Bagh on ottanut tuon kokemuksen uusimman elokuvansa nimeen ja alkukuviin. Muisteja-elokuva on von Baghin henkilökohtainen aikamatka lapsuus- ja nuoruusvuosiin ja 1950-luvun Ouluun.

kulttuuri
Peter von Bagh Oulussa kesällä -51
Peter von Baghin yksityisarkisto

Muisteja-elokuvan maailmanensi-ilta oli Oulussa viime lauantaina. Oulun Elokuvakeskuksen toiminnanjohtaja Sauli Pesonen aisti elokuvan saaman myönteisen vastaanoton.

- En ole koskaan aiemmin elokuvissa nähnyt, että elokuvan päätyttyä yleisö nousee pystyyn ja alkaa taputtaa, kokenut elokuvamies kertoo.

Peter von Baghin elokuvaa luonnehdittu esseemäiseksi elokuvaksi. Sauli Pesosella on myös täsmällisempi määrittely.

- Se on muodoltaan kollaasidokumentti eli se hyödyntää paljon vanhaa materiaalia – elokuvaa, valokuvaa, iskelmiä, kirjallisuutta – ja sitten yhdistää sen kuvaan nykypäivästä. Tässä lajissahan von Bagh on eittämätön mestari.

Nostalgiaa Oulun lyseolla

Pesonen itse oli elokuvan teossa mukana materiaalin etsijänä ja jopa autonkuljettajana.

- Sain Petteriltä sähköpostia vuoden 2011 joulukuussa, jossa hän pyysi tsekkaamaan mitä vanhaa filmi- ja valokuvamateriaalia Oulusta löytyy. Tuolloin suunnitelmissa oli puolen tunnin lyhytdokumentti.

- Maaliskuussa 2012 tuli uusi viesti ja tieto, että tulossa onkin kokopitkä elokuva ja scouttaus saa jatkua.

Kun ei ollut haittana televisio, niin elokuvissa myös käytiin.

Sauli Pesonen

Ensimmäiset talvikuvaukset tehtiin keväällä 2012, jolloin Pesonen kuljetti Peter von Baghia ja kuvaajaa Arto Kaivantoa ympäri Oulua.

- Oulun lyseolta lähdettiin liikkeelle, koukattiin elokuvateatteri Starin eli entisen Bio Kuohun kautta, käytiin Raatissa, Linnansaaressa, sieltä mentiin Karjasillalle ja niin edelleen, Pesonen muistelee.

Tämä matka nyky-Ouluun nosti Pesosen mukaan nostalgisia muistoja von Baghin mieleen, jotka ovat siirtyneet myös itse elokuvaan.

- Kun elokuvassa puhutaan Kipparikvartetin esiintymisestä, ne nousivat ihan luontojaan esille lyseolla kierrellessä.

Materiaalia komerojen nurkissa

Elokuvassa on paljon ainutlaatuista kuvamateriaalia, mm. oululaisen Hammarin suvun kaitafilmejä. Ne olivat Pesosen tiedossa ja entuudestaan, sillä Elokuvakeskus on esittänyt niitä kymmenen vuotta sitten.

- Suvun päämies Harry Hammar antoi filmit hyvin auliisti käyttöön, Pesonen kiittelee.

Ainutlaatuista materiaalia on silti varmaan paljon myös hukassa, Pesonen arvelee.

- Yksityiset ihmiset eivät paljoa huutele materiaaleistaan. Ne saattavat olla jossain komeron nurkassa filmikeloilla. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että digiaikana materiaalit siirrettäisiin toiseen formaattiin. Filmi ei ole ikuista, jos kohta ei digitaalisuuskaan, Pesonen muistuttaa.

Vireä elokuvakaupunki Oulu

Pesosen johtama Oulun Elokuvakeskus perustettiin vuonna 1973, mutta jo 1950-luvulla Oulu oli vahva elokuvakaupunki, joka tulee Muisteja-elokuvassa hyvin esille.

Otek eli Oulun teinien elokuvakerho aloitti toimintansa 1950-luvun loppupuolella. Myös kaupallinen elokuvatoiminta oli Oulussa hyvin vilkasta.

- Kaupungissa oli seitsemän elokuvateatteria. Kun ei ollut haittana televisio, niin elokuvissa myös käytiin. Se tarkoitti sitä, että elokuvia tuli nähtäväksi paljon enemmän mitä suhteessa nykyään, arvioi Pesonen.

Muisteja-elokuvaa esitetään Oulun Elokuvakeskuksen Studio-teatterissa huhtikuun 24. päivään saakka.

- Jos kysyntää on, niin kauemminkin, Sauli Pesonen lupaa.