Järviruokoa riittäisi polttoaineeksi - mutta se ei kelpaa isoon voimalaan

Järviruokoa kasvaa koko etelärannikolla leveänä vyöhykkeenä ja sisämaassa järvien rannoilla. Sen energiakäyttöä tutkitaan kun haetaan biopolttoaineita korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Kotkan Energia on kokeillut asiaa pienimuotoisesti, eikä innostu.

Kotimaa
Kotkan energian tuotantojohtaja Sami Markkanen.
Eijaleena Martikainen / Yle

Varsinais-Suomen ELY-keskus tutkii järviruo'on käyttöä polttoaineena. Isot voimalat eivät kuitenkaan innostu asiasta. Kotkan Energian tuotantojohtajan Sami Markkasen mukaan järviruo'on jokaisessa käsittelyvaiheessa on ongelmia.

- Korjuu on työlästä, koska me tarvitsemme talvella jäältä korjattavaa kuivaa materiaalia. Kuljetus tulee kalliiksi, voimalassa aines on vielä murskattava, helposti kastuva paali saattaa sisältää vettä yli puolet painostaan ja uunissa se likaa seinämiä, Markkanen luettelee.

Helposti kastuva paali saattaa sisältää vettä yli puolet painostaan.

Sami Markkanen

Pienen pilottinsa lisäksi Kotkan Energia tietää asian käytettyään vuosia vastaavanlaista raaka-ainetta, ruokohelpeä. Se aiheutti kattiloihin ongelmia. Kun EU-tuet loppuivat ruokohelven viljelyltä, tuottajienkin innostus hiipui. Heinsuon varastokentällä on vielä kuutisensataa ruokohelpipaalia odottamassa - pieni määrä verrattuna aiempaan 10 000 paalin pinoon. Kotkan Energia on jopa jakanut paaleja kuivikkeeksi maataloustuottajille, koska märkä kesä toi navetoihin turvepulan.

- Oletamme, että järviruo'ossa tulee eteen samat haasteet kuin ruokohelvellä. Isossa mittakaavassa voi olla hankalaa saada koneistoja, jotka pystyisivät keräämään ruokoa. Sen alkalit likaavat voimalaitoskattiloita siinä missä ruokohelpikin. Höttöinen materiaali pitäisi tiivistää, jotta sitä kannattaisi kuljettaa.

Pienkäyttöä Sami Markkanenkin kehottaa tutkimaan. Jos ruoko korjattaisiin läheltä maatiloja ja omakotitaloja ja pakattaisiin pelleteiksi, se saattaisi pieninä määrinä sopia hyvinkin poltettavaksi.

Turve mahdollistaa biopolttoaineet

Kotkan Energian Hovinsaaren voimalassa pääraaka-aine on puu, sen osuus on 60 prosenttia. Lisäksi kattiloissa palaa muuta materiaalia, ja viidesosa raaka-aineesta on turvetta, kovasti kiisteltyä energialähdettä. Sami Markkanen ihmettelee, ettei keskustelussa pidetä esillä turpeen osuutta biopolttoaineiden käytössä. Markkasen mukaan Kotkan Energia aikoo hankkia lisää turvesoita ja turvetta maakunnan tuottajilta.

- Turve on tärkeä tukipolttoaine isoissa kattiloissa. Se puhdistaa kattilaa ja tasoittaa palamisprosessia. Jos käytetään jätepolttoaineita, kierrätyspolttoaineita tai esimerkiksi ruokohelpeä eli aineita, jotka sisältävät klooria tai muita syövyttäviä aineksia, niin turpeen rikki neutraloi happojen vaikutusta.

Turvetta ilmankin pärjätään - pelkästään lämpöä tuottavissa voimaloissa. Kotkan Energia otti juuri käyttöön Karhulan biolämpökeskuksen, joka käyttää pelkästään puuta.

Turpeen käyttö mahdollistaa biopolttoaineiden käytön.

Sami Markkanen

- Sillä päästiin eroon öljystä ja saatiin pienennettyä maakaasun osuutta. Isoissa voimaloissa on vaikea päästä eroon turpeesta kokonaan, jos halutaan käyttää biopolttoainetta. Vaihtoehtona olisi kivihiili, joten olisiko se yhtään parempi valinta?

Markkasen mukaan Monilla isoilla paikkakunnilla on vaikean turvekesän jälkeen jouduttu siirtymään kivihiileen, esimerkiksi Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa.

Kotkan Energia pyrkii kaiken aikaa kasvattamaan biopolttoaineen osuutta. Näin tapahtuu mm. Kotka Mills'n voimalan valmistuttua.

- Turpeen käyttö mahdollistaa biopolttoaineiden käytön, sillä päästään kivihiilestä ja maakaasusta. Joten turpeen maine on turhaan niin huono, Sami Markkanen vakuuttaa.