Ekokyläasuminen ei ole vain hippien hommaa

Ekokyläasumiseen kuuluu ympäristöystävällinen lämmitys, kuten maalämpö, aurinkopaneelit tai puulämmitys. Lisäksi oleellista on yhteisöllisyyden vaaliminen. Jokainen ekokyläläinen on erilainen, mutta asukkaita yhdistävät pitkäjänteisyys ja periaate ekologisuudesta.

Kotimaa
Ekokylä Vihdin Nummelassa.
Ekokylä Vihdin Nummelassa.Karoliina Kantola / Yle

Nelisenkymmentä kilometriä Helsingin keskustasta, Vihdin Nummelassa sijaitsee Linnanniittun ekokylä. Alueella asuu kymmenkunta perhettä, joita yhdistää ainoastaan aate yhteisöllisestä ja ekologisesta asumisesta.

Perheet suosivat rakentamisessa ja lämmityksessä ympäristöystävällisiä menetelmiä. Joissakin taloissa näkyy aurinkopaneelit; joissakin lämmitetään maalämmöllä; joissakin on talon ja veden lämmittävä tehostettu uuni. Alueella asuu sekä pariskuntia että lapsiperheitä.

Osa perheistä on rakennuttanut talonsa suoraan kyläalueelle, mutta Kirsi ja Jostein Aarbakken hirsitalo on tuotu Pohjanmaalta asti.

- Onhan täällä sisäilma paljon parempi ja muutenkin ihan oma tunnelma. Esimerkiksi meillä kun on hirsitalo ja puulämmitys, niin kyllä sen tuntee, Kirsi Aarbakke kuvailee.

Lisäksi suunnitteilla on iso puutarha-alue, sauna ja yhteistä harrastetoimintaa. Mutta kaikki ajallaan.

- Saattahan se viehättää monia, että talot rakennetaan nopeasti ja ne ovat valmiita vesihanoja myöten. Mutta kannattaa miettiä, voiko nopeasti ja halvalla rakentamalla saada laatua. Minä en vaihtaisi tätä asumismuotoa.

Hitaasti kohti kestävää asumista

Ekokylätyyppejä on yhtä monta kuin on kyliäkin. Toisissa kylissä pidetään kiinni yhteisöllisyydestä, toisissa uusiutuvista energiamuodoista. Toisissa kylissä talot rakennetaan vain luonnonmateriaaleista, toisissa käytetään vain kompostivessaa.

Vaihtoehtoja on lukuisia, eikä ekokylä tarkoita samaa kuin kommuuniasuminen ilman sähköjä. Karkeasti jaoteltuna rakentaminen, elämäntapa ja energiatalous ovat asioita, joihin ekokylissä kiinnitetään huomiota.

Maailmalla ekokyläasuminen on modernien perheiden asumismuoto, ja Suomi seuraa perässä.

- Ruotsissa on ekokyliä määrällisesti paljon enemmän kuin Suomessa, mutta pientä hiipumista on sielläkin havaittavissa, ja talot alkavat olla vanhoja. Tanskassa ollaan selvästi molempia maita edellä, kertoo ekologiseen rakentamiseen perehtynyt arkkitehti Outi Palttala.

Suomessa poikkeuksia ovat esimerkiksi Helsingin Viikkiin rakennettu ekologinen kaupunginosa ja Oulun Hiukkavaaraan rakenteilla oleva ekoalue, jotka ovat Suomessa ja maailmallakin ekologisen asumisen edelläkävijlöitä.

Maltti on ekokylän valtti

Monella riittäisi intoa ekokyläasumiseen, mutta harva malttaa käydä läpi pitkän rakennushankkeen.

- Kun hanke alkaa, ihmiset ovat kiinnostuneita. Sitten kun siinä kestääkin pari vuotta ja kaikki tapahtuukin hitaasti, ihmiset alkavat miettiä muita vaihtoehtoja, Outi Palttala kuvailee.

Tutkimusten mukaan ekokylissä asuminen pienentää merkittävästi kasvihuonepäästöjä. Se ei johdu pelkästään teknologiasta vaan myös ihmisten asenteesta, arkisista valinnoista ja tavoista.

Myös Kangasalalla ekokylässä asuva Palttala uskoo, että esimerkiksi yhteinen lämmityslaite hakelämpölaitos kontrolloi asukkaita positiivisesti maltilliseen sähkön- ja vedenkulutukseen.

- Nyt jokainen kiinnittää kulutustottumuksiinsa huomiota. Ja säästämme reilusti puolet lämmityskustannuksista, hän kertoo.

Palttala kannustaa ihmisiä tarttumaan tuumasta ekokylätoimeen. Tietoa mahdollisesti tulevista hankkeista saa kunnista ja netistä. Tällä hetkellä esimerkiksi Vihdin Linnanniitun, Vesilahden Kurjentilalle ja Keuruun ekokylään mahtuu mukaan.