Soiden käyttö jakaa mielipiteitä

Metlan tekemä kysely jakaa pohjoispohjalaisten mielipiteet rajusti kahtia soiden käytöstä. Turvetuotanto halutaan soilta pois, mutta silti suuri osa kannattaa soiden talouskäyttöä. Ympäristön suojeleminen kiinnostaa työllisyysvaikutuksia enemmän.

suot
Palsasuo.
Palsasuota.Jan Hjort

Pohjois-Pohjanmaan asukkailla on ristiriitaisia näkemyksiä soiden käytöstä, selviää Metsäntutkimuslaitoksen tekemästä kyselytutkimuksesta.

Osa maakunnan asukkaista oli jyrkästi talouskäyttöä vastaan. Osa vastaavasti talouskäytön tai ainakin soiden monipuolisen käytön kannalla. Soiden suojelun ja ennallistamisen osalta näkemykset olivat enimmäkseen myönteisiä.

Kyselyllä Metla kartoitti pohjoispohjalaisten näkemyksiä oman maakuntansa soista ja niiden käyttöön liittyvistä arvoista, asenteista ja kehittämisehdotuksista vuonna 2011.

Vastanneet ovat huolissaan soiden monimuotoisuuden säilymisestä ja ympäristön tilasta sekä soiden käytön vesistövaikutuksista. Soiden käyttöön liittyvät ympäristövaikutukset korostuivat vastauksissa enemmän kuin talous- ja työllisyysvaikutukset.

Pahimmat ristiriidat turpeesta

Kyselyssä eniten ristiriitoja aiheutti suon käyttö turvetuotannossa. Turvetuotannon epäkohdat huolettivat niin kaupunkilaisia kuin syrjäseudulla asuvia. Taajamien ulkopuolella asuvat olivat kokeneet konkreettisesti turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset.

Vastaajien joukossa oli myös vahvasti aluetaloudesta ja työllisyydestä huolestuneita ihmisiä, jotka kannattivat turve- ja puuntuotannon tason lisäämistä. Harva kuitenkaan suoranaisesti vaati turvetuotannon lisäämistä.

Pohjois-Pohjanmaan metsätalousmaasta on yli puolet suota, yhteensä 16 000 km². Soista on suojeltu yhdeksän prosenttia. Suot ovat merkittäviä turpeen tuottajia, sillä turpeella tuotetaan teollisuus- ja kaukolämpöä sekä sähköä 40 prosenttia.