Poppeli voi olla kohta pop

Hyljeksitty haapa ja sen sukulaislaji poppeli sopivat parhaiten energiapuuksi, koska ne kasvavat esimerkiksi mäntyä ja kuusta paljon nopeammin.

Kotimaa
Poppelipuu Oulussa.
Marko Siekkinen / Yle

Ruhtinaanpoppelit ja tsaarinpoppelit ovat saaneet julkisuutta viime vuosina. Näkökulma on yleensä ollut urbaani vihastuminen poppelin tehokkaaseen kasvuun tai sen puuvillanomaiseen siemenvillaan, joka loppukevästä vierii pitkin katuja.

Oulussakin kaadettiin joitakin vuosia sitten ruhtinaanpoppeleita nimenomaan tästä syystä.

Hyljeksityn poppelin arvo voi nousta

Ilmastonmuutoskysymyksiin syvällisesti perehtynyt tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki nostaa hyljeksityn, mutta hyväkasvuisen haavan rinnalle sen sukulaispuun poppelin.

Hänen mukaan poppeli voi tulevaisuudessa olla iso juttu Oulun korkeudella ja vähän pohjoisempanakin.

Kannattaa kasvattaa puita, jotka tuottavat suurimman määrän kuutioita vuodessa, eikä enää metsäteollisuuden kestosuosikkeja, lyhytkuituista mäntyä ja kuusta.

Risto Isomäki

- Jossakin vuosien 2015 -2025 välillä öljyn ja kaasun tuotanto saavuttaa huippunsa. Ne eivät lopu vielä pitkään aikaan, mutta tuotantohuipusta seuraa hintojen ratkaiseva nousu, arvioi Isomäki.

Tässä vaiheessa energiapuun tuotannosta tulee ratkaisevasti nykyistä kannattavampaa.

- Kannattaa kasvattaa puita, jotka tuottavat suurimman määrän kuutioita vuodessa, eikä enää metsäteollisuuden kestosuosikkeja, lyhytkuituista mäntyä ja kuusta.

Tsaaripoppeli kohoaa korkealle

Suomen kymmenen suurinta puuta ovat satavuotiaita tsaarinpoppeleita. Se kasvaa kahdessa vuosikymmenessä melkien 20-metriseksi.

- Jos halutaan saada suurin mahdollinen hyöty ilmastonmuutoksesta, suositaan nopeakasvuisia lajeja. Poppelin avulla pystytään tuottamaan kaksi-kolmikertainen määrä nykyiseen verrattuna.

Poppelit hyötyvät enemmän ilmakehän hiilidioksidin kasvusta, kuin muut pohjoiseurooppalaiset puulajit. Hiilidioksidipitoisuuden nouseminen 500 miljoonasosaan näyttää ikävä kyllä todennäköiseltä.

Metsäteollisuus murroksessa

Metsäteollisuudesta on puhuttu auringonlaskun elinkeinona jo kymmeniä vuosia, mutta ennustuksista alkoi kuitenkin tulla totta vasta 2000-luvulla. Suomen metsätalouden vientiarvosta on muutamassa vuodessa, vuodesta 2006 lähtien kadonnut 4 miljardia euroa.

Suomen viimeisimmät paperikoneinvestoinnit on tehty viime vuosituhannella. Sellun tai sellupuun tuotannon tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Jo hyvän aikaa on ollut kannattavampaa tuoda Suomeen nopeakasvuista eukalyptusta sellun raaka-aineeksi toiselta puolelta maailmaa, sen sijaan että käytettäisiin kotimaista raaka-ainetta.

Energiapuuta kasvattaessa pohjoisen puun hitaasta kasvusta ole hyötyä, vaikka sitä kautta tuleva puun kovuus onkin valtti esimerkiksi rakennus-, huonekalu- ja puutuoteteollisuudessa. Totutusta poiketen energiapuolella voisi katseen suunnata sellaisiinkin puihin, jotka eivät vielä jääkauden jälkeen Suomeen ole rantautuneet.