Tutkimus: Moni jättää hedelmöityshoidot kesken – psyykkisesti liian raskasta

Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksessa selvisi myös, että lapsettomuuteen sopeutuminen kestää vuosia.

terveys
Vaaleanpunainen nallekarhu
Yle

Yllättävän moni jättää kesken lapsettomuushoidot, kertoo Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimus. Tutkimukseen osallistuneista lähes joka kolmas keskeytti hoidot.

Yleisin syy hoitojen keskeytyksiin oli se, että ne koettiin psyykkisesti hyvin raskaiksi. Alle puolet hedelmöityshoidon läpikäyneistä sai lapsen. Toisaalta hoidoissa epäonnistuneista pareista viidennes sai lapsen ilman hoitoja.

Lääketieteen lisensiaatti Paula Kuivasaari-Pirisen tutkimuksessa selvisi myös, että lapsettomuuteen sopeutuminen epäonnistuneiden hoitojen jälkeen kestää useita vuosia.

Naiset olivat epäonnistuneiden hoitojen jälkeen vielä 1-3 vuoden ajan tyytymättömiä elämäänsä verrattuna hoidoissa onnistuneisiin, mutta 6-9 vuoden jälkeen tällaista eroa ei enää havaittu.

Tutkimuksessa oli 987 naista, jotka olivat olleet hedelmöityshoidossa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1996-2007.

Hedelmöityshoidot yleistyvät

Kuivasaari-Pirinen tutki koeputkihedelmöityshoidon tuloksia eri syistä johtuvan lapsettomuuden hoidossa.

Lapsettomuuden syy vaikutti hoitojen lopputulokseen. Jos syynä oli lievä endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti tai munasarjojen monirakkulatauti, puolet hoidon aloittaneista naisista onnistui tulemaan raskaaksi.

Jos syynä taas oli vaikea endometrioosi tai munanjohdinvika, lapsen sai 40 prosenttia hoidon läpikäyneistä pareista.

Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä suomalaista pariskuntaa. Lapsettomuutta voidaan hoitaa tehokkaimmin koeputkihedelmöityksellä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koeputkihedelmöityshoidot ovat yleistyneet Suomessa. Vuonna 2011 hoitoja tehtiin 8 600, mikä on lähes kolmannes enemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin.