Alkoholivaurioituneet lapset tarvitsevat enemmän tukea

Suomessa ei tarkkaan diagnosoida alkoholivaurioituneita lapsia. Lapsi jolla on FASD, eli alkoholin altistuksen aiheuttama monimuotoinen oireyhtymä, tarvitsee neuropsykologi Åse Fagerlundin mukaan enemmän yhteiskunnan tukea.

terveys
Lasten nalle, alkoholi juomatölkki ja tupakka aski lattialla
Dekkarissa ryyppää usein vatsakas, keski-ikäinen ja eronnut poliisimies. Kirjojen naispoliisit ja -etsivät taas paiskivat liikaa töitä. Ulkomaisissa dekkareissa naisille maistuvat kuitenkin myös väkevät, tupakka ja tappelut. Ryyppäävät lainkourat etsivät alkoholin avulla luovuutta rikosten ratkaisemiseen.

Arvion mukaan Suomessa syntyy vuosittain 600 - 3 600 alkoholivaurioitunutta lasta. Tarkkaa määrää ei tiedetä, koska tutkimusta ei tehdä. Tähän neuropsykologi Åse Fagerlund haluaa muutoksen.

- Ensimmäiseksi Suomessa pitää tehdä esiintyvyystutkimus, niin että tiedämme kuinka laaja ongelma tämä on meillä. Onko tämä todella samanlainen kansanterveysongelma kuin muissa länsimaissa. Niissä länsimaissa, joissa esiintyvyystutkimus on tehty, on todettu, että näitä lapsia syntyy 1-6 % vuodessa, Fagerlund toteaa.

Alkoholivaurioituneet lapset tarvitsevat enemmän yhteiskunnan tukea, toteaa Fagerlund väitöstutkimuksessaan. Merkittävä osa lapsista, joilla on FASD eli alkoholin altistuksen aiheuttama monimuotoinen oireyhtymä jää diagnosoimatta.

Sikiöaikainen alkoholialtistus on tällä hetkellä yksi länsimaiden suurimmista kehitysvammaisuuden syistä. Lapsi, jolla todetaan FASD altistuu usein kaksinkertaisille haittavaikutuksille.

- Nämä lapset syntyvät neurologisilla vaurioilla. Mutta ongelma tulee siitä, kun he syntyvät perheeseen, jossa ainakin yksi aikuinen käyttää alkoholia tai muita aineita väärin tai liikaa. Minkälainen lapsuus siitä sitten syntyy lapselle? Meidän tutkimusryhmässä hyvin moni lapsi oli huostaanotettu ja moni asuu sijaisperheessä tai lastenkodissa.

Alkoholivaurioituneiden lasten ongelmat moninaiset

Tutkimuksen yhteenvetona Fagerlund toteaa, että ilman riittävää tukea alkoholivaurioituneet lapset ja nuoret ovat vaarassa syrjäytyä.

- Suomeen tulisi perustaa erikoistuneita asiantuntijaryhmiä, jotka osaisivat diagnosoida FASD-ongelmaa. Asiantuntijoita, jotka osaisivat puhua ääneen tästä asiasta ja tarjoaisivat apua perheille ja lapsille. Näille lapsille ja nuorille ongelmat jopa korostuvat nuoruusiällä, kun elämä vaatii enemmän itsenäisyyttä. Nämä nuoret eivät vaan pysty itsenäiseen elämään.

Alkoholi aiheuttaa erityyppisiä ja moninaisia neurologisia vaurioita. Joillakin se näkyy ulkonäössä epämuodostumina tai kasvuhäiriöinä.

Monella alkoholiin altistuneella lapsella on keskittymisvaikeuksia, vaikeuksia suunnitella työtään, siirtää huomiota tehtävästä toiseen.

Neuropsykologi Åse Fagerlund

- Kun keskushermosto ja aivot eivät ole kehittyneet niin kuin olisi pitänyt, se näkyy lapsen arjessa oppimisvaikeuksina. Monella alkoholiin altistuneella lapsella on keskittymisvaikeuksia, vaikeuksia suunnitella työtään, siirtää huomiota tehtävästä toiseen. Aikuistuessaan itsenäinen elämä voi monella olla hyvin haasteellista.

Väitöstutkimuksen mukaan lasten, joilla on todettu FASD, tulevaisuus ei näytä valoisalta.

- Tutkimuksessamme oli mukana 8-21-vuotiaita lapsia ja nuoria. Heistä huolestuttavan suurella määrällä oli käyttäytymisongelmia sekä psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Reilulla 40 prosentilla oli sen verran ongelmia, että he olisivat tarvinneet psykoterapeuttista apua.

Fagerlundin väitöskirja on osa suurempaa Yhdysvaltain alkoholitutkimuskeskus NIAAA:n rahoittamaa monikansallista CIFASD-tutkimusprojektia (The Collaborative Initiative on Fetal Alcohol Spectrum Disorders).

Åse Fagerlund väittelee tohtoriksi perjantaina 19.4.2013 klo 12.00 Åbo Akademissa.