Keinotekoinen ilmastonmuokkaus kaipaa lakitarkennuksia

Ilmastonmuokkaus mietityttää tutkijoita ja ilmakehässä tehtävien kokeellisen tutkimuksen pelisääntöihin halutaan tarkennuksia. Esimerkiksi ilmastoa viilentävät tekniikat saattavat herättää yksittäisten valtioiden kiinnostuksen.

tiede
Pilviä.
Yle Uutisgrafiikka

Itä-Suomen yliopisto ja Ilmatieteen laitos ovat julkaisseet ensimmäisen suomenkielisen tutkimuksen keinotekoisen ilmastonmuokkauksen lainsäädännöstä.

Tutkimuksen mukaan ilmastonmuokkaustekniikoista ei ole toistaiseksi sitovaa oikeudellista erityissääntelyä. Tutkijat kaipaavat tarkennuksia lakiin muun muassa ilmakehässä tehtävän kokeellisen tutkimuksen pelisäännöistä ja tekniikan käyttöönotosta.

Keinotekoiseen ilmastonmuokkaukseen liittyy hirveästi riskejä emmekä osaa ennustaa sen seurauksia.

Hannele Korhonen

Ilmastomuokkauksella tarkoitetaan teknologioita, joilla pyritään kumoamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

- Yksittäisiä sopimuksia on olemassa esimerkiksi otsonikerroksen suojelusopimus ja biodiversiteettisopimus, joita voisi soveltaa myös tässä asiassa. Tutkimukseen osallistuneet lakimiehet olivat kuitenkin sitä mieltä, ettei ole mitään järkeä alkaa luomaan lainsäädäntöä ihan tyhjästä, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Hannele Korhonen Kuopion yksiköstä.

Esimerkiksi biodiversiteettisopimuksen puitteissa on tehty ei-sitova päätös, jonka mukaan ilmastonmuokkaustekniikoita pitäisi käyttää tällä hetkellä käyttää vain pienimuotoisessa tutkimuksessa. Kansainvälisessä ympäristölaissa pitäisi kuitenkin Korhosen mukaan mainita erikseen, mikä on sallittua keinotekoisessa ilmastonmuokkauksessa ja mikä ei.

Eri tekniikoilla voi viilentää ilmastoa

Nyt erityisesti eräät auringonsäteilyä takaisin avaruuteen heijastavat tekniikat herättävät Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan kiinnostusta, sillä niiden arvioidaan kykenevän merkittävään ilmaston viilentämiseen melko alhaisilla kustannuksilla.

Tämä on nostanut esiin huolen siitä, että jotkut valtiot saattavat tulevaisuudessa ryhtyä omatoimisesti viilentämään aluettaan näillä tekniikoilla muista piittaamatta.

Ilmastonmuokkausmenetelmien ongelmana näet on, etteivät niiden vaikutukset jakaudu tasaisesti joka puolelle maapalloa, tutkimuksessa todetaan. Ne saattavat esimerkiksi vaikuttaa monsuunisateisiin ja aiheuttaa kuivuutta tropiikissa, Korhonen kertoo.

- Keinotekoiseen ilmastonmuokkaukseen liittyy hirveästi riskejä emmekä osaa ennustaa sen seurauksia. Jos ilmastonmuutos olisi todella pahasti ryöstäytynyt käsistä, niin sitten ilmastonmuokkaus voisi olla pienempi paha. Se ei kuitenkaan puutu ilmastonmuutoksen syihin eikä se voi olla ensisijainen keino, vaan nyt pitää keskittyä kasvihuonepäästöjen vähentämiseen, Korhonen toteaa.

Korhosen mukaan esimerkiksi Yhdysvalloilla on jo sotilaskäytössä lentokoneita, joita voisi käyttää rikkipitoisten hiukkasten viemiseen 20 kilometrin korkeuteen statosfääriin. Hän arvioi, että joitakin ilmastonmuokkauksen tekniikoita olisi mahdollista ottaa käyttöön jo parin vuoden päästä.

- Mielestäni niitä ei pitäisi ottaa käyttöön ollenkaan.

Ilmatieteen laitoskin tekee keinotekoiseen ilmastonmuokkaukseen liittyviä ilmastomallitutkimuksia. Korhonen painottaa, ettei kyse ole kokeellisesta tutkimuksesta.

- Se on tärkeä ero, jota pitää erityisesti painottaa.