Kammoksuttu teatterikriitikko onkin mukava mies

Teatterikriitikko tuo mukanaan saliin jäätävän tunnelman - näyttelijät hermoilevat, eikä esitys mene putkeen piinaavan katseen alla. Viimeisenkin toivon vie sanomalehdessä myöhemmin julkaistava lyttäävä arvostelu. Näin oli ehkä 1980-luvulla, mutta ei enää, sanoo Karjalaisen kulttuuritoimittaja Kimmo Nevalainen.

teatteritaide
Kulttuuritoimittaja Kimmo Nevalainen katsoo kriittisesti harmaata kevätsäätä.
Janne Ahjopalo / Yle

Ajan sanomalehti Karjalaisen toimituksen parkkipaikalle ja mietin, minkälainen lienee teatteriarvosteluja lehteen kirjoittava kulttuuritoimittaja. Onko vastassa kyyninen, ilkeä ja sisäänpäinkääntynyt ihminen?

Kimmo Nevalainen työskentelee Karjalaisen kulttuuritoimituksen esimiehenä ja on kirjoittanut teatterikritiikkejä kohta 30 vuotta. Nevalainen tulee minua vastaan ja todistaa, että teatterikriitikko voi olla mukava mies. Nevalainen puhuu miellyttävällä äänellä, naurahtelee luontevasti ja katsoo silmiin. Puristusote on kättelyssä napakka ja rehti.

En minä niin suuri persoona ole, että sähköistäisin yhtään mitään.

Kimmo Nevalainen

- Tahallisen ilkeilyn aika on jäänyt 1980-luvulle, jolloin saatettin teilata pahastikin erilaisia yksittäisiä ihmisiä, kuten kirjailijoita ja muusikoita, miettii Kimmo Nevalainen kun olemme siirtyneet toimitustalon toiseen kerrokseen.

Legendaarisessa tarinassa teatterisaliin saapuva kriitikko saa näyttelijät ja ohjaajan kipsiin. Tunnelma sähköistyy, mikä saa kädet tärisemään ja sanat juuttumaan kurkkuun.

- En minä niin suuri persoona ole, että minä sähköistäisin yhtään mitään. Totta kai minun naamani tunnetaan, mutta siihen on jo tottunut eikä siihen suhtaudu sen kummemmin.

Jos kriitikko kehuu, on näytelmä todellisuudessa huono?

Kansan suusta kuulee toisinaan moton, joka ei imartele kriitikkoa. Mikäli kriitikko kehuu esitystä, ei sitä missään nimessä kannata mennä katsomaan - näytelmä on tekotaiteellista puppua ja saa katsojan haukottelemaan. Mikäli taasen kriitikko haukkuu esityksen, on kyseessä viihdyttävän hauska kansaan menevä naurupommi.

- En oikein välttämättä allekirjoita ajatusta. Jos kriitikko on suhtautunut nuivasti esitykseen, aika harvoin tulee kumoavaa yleisönosastokirjoitusta, että "Ei se näin ole". Koskaan kritiikin historiassa en ole huomannut, että kun kriitikko kehuu esityksen, tulisi vastakirjoitus "Ihan täyttä sontaa", kertoo Nevalainen.

Rohkeutta Joensuun teatteriohjelmistoon

Joensuun kaupunginteatterin johtaja on vaihtunut viime vuosina tiuhaan.

- Kyllä se on näkynyt viime tipan päätöksinä, jotka on kerrottu, että nyt tehdäänkin näin eikä näin. Siellä on ollut pientä turbulenssia, mutta minä toivon, että tilanteet rauhoittuvat.

Kulttuuritoimittaja Kimmo Nevalainen kuvaa Joensuun kaupunginteatterin tuotantoja "hyväksi perusteatteriksi". Teatterissa on Nevalaisen mielestä hyviä näyttelijöitä.

- Sinne on valittu suurimmaksi osaksi ihan mielenkiintoisia tekstejä, jotka on toteutettu ammattitaitoisesti. Joensuulaisten ei tarvitse hävetä kaupunginteatteriaan.

Räväkkyyttä Nevalainen haluaa ohjelmistoon lisää.

- Vaikka tuntuukin, että tässä kaupungissa pikkuisen pelätään kokeellisuutta ja uutta, niin kyllä minun mielestäni voisi sellaista olla lisää. Ja tietenkin hyvin toteutettuja klassikkoja.

Jutteluhetki teatterikriitikon kanssa on päättynyt. Ei se ollut yhtään Jukka Kajavan tai Seppo Heikinheimon oloinen.