Kokkolan sankarit entistä ehompina Ateneumissa

Presidentinlinnan taideaarteet ovat esillä Ateneumissa, niiden joukossa on kahden kokkolalaisen Krimin sodan sankarin harvinaiset muotokuvat. Presidentti Martti Ahtisaari on nimennyt talonpoika Matts Kankkosen muotokuvan lempiteoksekseen.

kulttuuri
Talonpoika Matts Kankkosta esittävä taulu.
Hannu Karjalainen / Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto

Helsingissä Ateneumin taidemuseon näyttely antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä katsomaan peruskorjattavana olevan Presidentinlinnan aarteita - taidetta, esineitä ja huonekaluja. Presidentinlinnan taideteokset ovat peräisin lähinnä kahdesta kokoelmasta - keisarillisesta taidekokoelmasta ja itsenäisyydenaikana kootusta.

Näyttelystä löytyy myös kaksi Wladimir Swertschkoffin öljyvärityötä, jotka liittyvät kiinteästi Kokkolaan ja Krimin sotaan. Keisari Nikolai I:n maalauttamat muotokuvat kauppaneuvos Anders Donnerista ja talonpoika Mats Kankkosesta olivat kunnianosoitus Englannin laivaston hyökkäyksen torjumisesta. Etenkin talonpojan ikuistaminen kokovartalokuvaksi oli aikansa merkkitapaus.

– Kyllä tämä oli todella harvinaista, varsinkin tällaisen isokokoisen edustusmuotokuvan maalaaminen, kertoo kokoelmapäällikkö Erkki Anttonen.

Krimin sodassa (1853-56) englantilaiset olivat tehneet tuhojaan jo Oulussa ja Raahessa. Kokkolalaiset tiesivät laivaston lähestyvän kaupunkia ja ryhtyivät puolustuksen suunnitteluun Anders Donnerin johdolla. Donnerin värväämät vapaaehtoiset miehet olivat avainasemassa Halkokarin kahakassa 1854. Talonpoika Kankkosen kerrotaan ampuneen heti hyökkäyksen aluksi maihinnousua johtaneen brittiupseerin.

Kokkolan valloitusyritys oli englantilaisille kohtalokas. Kolme upseeria ja 15 sotilasta menettivät henkensä ja 34 vangittiin. Kokkolassa esillä oleva barkassi on edelleenkin tiettävästi ainoa Englannin laivastolta kaapattu sota-alus.

Kokkolalaiset menettivät tykkihevosen ja kolme sotilasta haavoittui lievästi.

Keisari palkitsi sankarit

Nikolai I ensimmäinen jakoi kokkolalaisille sankareille Pyhän Yrjön ritarikunnan hopeamitaleita ja muita palkintoja. Puolustuksen järjestänyt kauppaneuvos Donner sai sormuksen, kunniamerkin, ja Aleksanteri II:n antaman erityiskiitoksen, kultaisen nuuskarasian. Mats Kankkonen sai puolestaan uroteoistaan kaksi kivääriä sekä hopeamitalin.

Keisari päätti myös ikuistaa kokkolalaissankarit. Työ annettiin keisarin luottotaiteilijalle, venäläis-suomalaiselle Wladimir Swertschkoffille, joka tunnetaan monista muistakin taistelukuvauksista. Taulut maalattiin 1856. Teokset sijoitettiin Helsingin keisarilliseen palatsiin eli nykyiseen Presidentinlinnaan.

– Keisarin antamat lahjat ovat esillä tauluissa. Varsinkin nyt kun taulut on puhdistettu, ne erottuvat todella hyvin. Linnanvoutikin hämmästyi kun tauluista erottui uusia yksityiskohtia. Nämä yksityiskohdat eli lahjat olivat tauluissa hyvin tärkeitä, kertoo kokoelmapäällikkö Erkki Anttonen.

Matts Kankkonen oli Ahtisaaren suosikki

Presidentit puolisoineen saivat valita Ateneumin näyttelyyn omat lempiteoksensa Linnan aarteista. Presidentit ja puolisot kertovat näyttelyn äänioppaassa omista suosikeistaan. Kukin valitsi yhden taideteoksen. Presidentti Martti Ahtisaaren valinta oli talonpoika Matts Kankkosta esittävä teos.

– Kankkonen oli kansanmies ja teos on kansan kuvaus. Se oli Ahtisaarelle tärkeää, kertoo Anttonen.